maanantai 22. heinäkuuta 2013

Terrakottasotilaita ja huijausfarkut

Viikko sitten sunnuntaina pääsin vihdoinkin ensimmäistä kertaa käymään viikinsaaressa. Lähdettiin matkaan Äipän ja Tädin kanssa kun oli kaunis päivä. Heti satamaan tultua oli saaressa tervehtimässä sorsaperhe. Matkalla maisemat oli hienot ja oli hauska nähdä Tamperetta järvenkin puolelta. Saaressa kierreltiin hieman ja istuskeltiin päätalon edustalla ihaillen maisemia ja kaunista kesäpäivää.




Oli ihana nauttia aurinkoisesta kesäpäivästä kun muuten mennyt päivät aika pitkälti aamusta iltaan töissä neljän seinän sisällä. 13.7 päästiin viettämään kauan suunniteltuja synttäreitäkin. Ihana ystävänin Anna täytti vuosia ja kaikki meni kuin strömsössä. Koristeltiin piha ihanilla lyhdyillä ja väsäsin kymmenkunta silkkupaperikukkaa ja väriä oli joka lähtöön jo kattauksessakin. Ruokana oli vuohenjuustopiirakkaa, juusto mansikkasiirapilla, nakkiveneitä, vesimeloonia prosciutto kinkulla. Ja jälkiruuaksi Anna oli tehnyt neljä erilaista pientä juustokakkua. Juomana oli tietenkin saavillinen valkkari sangriaa. Lisää kuvia laitan myöhemmin kun saan ne Annalta joka viettää synttärimatkaa rodoksella maaten.





 Mango valkosuklaa


 Mansikka valkosuklaa
 
 Suklaa


Ja mun ehdoton suosikki lakritsa-vadelmajuustokakku. Tätä Anna teki minulle jo helmikuussa kun juhlittiin minun synttäreitäni.

 Sangria saavina toimi hienosti Annan tekemä suuri lasimalja. Tästä kuvasta näkee hieman myös värikästä kattaustakin.


Perjantaina aamusta suuntasin Vapriikkiin Äitini kanssa ja käytiin katsastamassa uusi Terrakottasotilas näyttely. Olihan se aika vaikuttava kun miettii miten on tuhat työmiestä käsin tehnyt ainakin 8000 terrakottasotilasta, joilla jokaisella on eri kasvonpiirteet. 


Vapriikista suunnattiin Lotus gardeniin lounaalle ja aika pettymys oli. Onneksi oli edes kevätrullia. Kaikki ruuat maistuivat oikeastaan samalta oli sitten kanaa tai nautaa. Lounaan jälkeen pikku shoppailut UFFin 2 € päivillä, josta tarttui mukaan kaksi kynähametta ja näköhavainto J. Karjalaisesta. UFFlta suunnattiin kokoilemaan uusi Kulma Konditoria koskipuistossa Vilan vieressä. Mutta sitä ennenhän tietenkin eksyttiin Biancoon jossa piti ihan vain katsella mutta Äippä päätyikin sitten ostamaan minulle aivan ihanat korkkarit.


Kulma konditorian tarjoilut oli hyvät mutta juomaksi ottamani frappe oli kyllä aikas ylimakea näin makeaa rakastavallekin. Hain muutaman kerran juomaan maitoakin jotta sain edes puolet juotua. Iloiseksi yllätykseksi huomasin Kulman tarjoavan myös runsaasti salaatteja ja muuta ruokaa. Taidetaan siis seuraavalla kerralla Nooran kanssa sinne suunnata kun tavataan. Illalla käytiin kaupungilla ystäväporukan kanssa muutamilla.

Lauantaina suunnattiin Poikaystäväni kanssa ideaparkkiin josta hän osti kolmet uudet housut ja muutaman muun vaatteen ja itselleni mukaan tarttui alemyynnistä Helly Hansenin toppahousut
sekä aivan täydelliset korkea vyötäröiset farkut. Edelliset kun harmikseni repesivät haaroista viikko sitten. Ne olivat Gina tricotista ja olivat ihan hyvät mutta nämä uudet on Sunny'sistä ja aivan täydelliset. Taidan vielä toisetkin sieltä hakea varastoon tänä vuonna. Poikaystäväni mielestä nämä ovat huijausta ja niinhän ne ovatkin mutta täytyyhän sitä olla joku huijaus ennen kun saa taas vatsan litteämmäksi. Ja minusta nämä näyttääkin paremmalta kuin matala vyötäröiset farkut joista alushousut tai pahimmassa tapauksessa remonttimiehen hymy näkyy kun istuskelee jossain ja ei ole tarkkana paidan helman kanssa. 

Eilen oltiin käymässä Poikaystäväni serkun rippijuhlissa ja takaisin tullessa hän päätti napata minusta yllätyskuvan. Siksi ilme "hieman" hölmistynyt. Mutta tulipahan hyvä kuva mekosta. Ompelin Gina Tricotin mekkoon (jota käytin kerran valmistujaisten jatkoilla ja totesin helman liian lyhyeksi) päälle pitsiverhon jonka löysin isomummoni vintiltä. Kasvokuvassa tulikin hienosti taas hiuksiin tulen värit.



Tälläistä tällä kertaa ja käykää katsomassa reseptit uudelta sivulta ja vastatkaa ekassa kirjoituksessa oleviin kysymyksiin arvostelu-osiosta.




keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Reseptit

Hei

Pikainen ilmoitus vaan kaikille lukijoille. Sain nyt vihdoinkin tehtailtua välilehden josta löytyy kaikki tämän blogin sivuilta löytyvien ruokien reseptit. Mukana myös enemmän kuvia esim. valmistuksesta ja raaka-aineista. Tosin vanhojen ruokien valmistuksesta en enään kuvia saa ennen kun teen niitä taas uudestaan mutta uusien reseptien yhteyteen laittelen enemmän kuvia. Toivottavasti reseptit maistuvat ja inspiroivat tekemään arjen ruokaa joskus helpommin ja joskus ajan kanssa. Laitan aina alkuperäisen reseptin esille myös ja sitten kommentit miltä ruoka maistui ja muutinko reseptiä jotenkin. Päivittelen huomenna vanhat reseptit sivulle.

Tämänkin sivun ulkoasua hieman muokkasin mieluisammaksi.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ninja hyttysiä ja ruoveden puumia

No niin nyt on juhannus vietetty ja töihin kunnolla palattu. Piti hieman mietiskellä että mites siitäkin kirjoittaisi että tulisi ihan sopivaa luettavaa. Vitsi vitsi. Ihan aikuisiksi oltiin koko porukka ainakin suurimman osan ajasta. Lauantai aamun klo 6 moottoripyörä herätys ei ehkä naapureiden mielestä ollut parasta mutta odotti ne pojat sentään siihen kuuten asti ennen kuin pistivät moottorin huutamaan rajoittimelle asti.










Tosiaan ennen juhannusta palasin lomaltakin muutamaksi päiväksi töihin jotta sai jonkinlaista ryhtiä arkeenkin. Käytiin vielä mökilläkin saunomassa ja paistamassa makkaraakin juhannusta edeltävänä viikonloppuna. Ihanan rauhan vallitessa ja auringon laskukin oli kesäyössä kaunis. Yritin saada Poikaystäväni rönnille tansseihinkin kun moottoripyörällä siitä ohi suhahdimme. Yön tullen kyllä huomasi että hyttysiä on tänä kesänä sitten ihan liikaa. Onneksi oli myrkyt mukana että sai olla edes hieman rauhassa. Tosin välillä parvi oli niin tiuha että yrittivät makkaran mukana suuhunkin tulla. Minulle kyllä riittää se makkarankin liha, kiitos vaan.




Maanantaina töistä lähtiessä satoi kunnolla pitkästä aikaa ja oli pakko ottaa kuva ihanasta raikastavasta sadejoesta.

Töihin paluu onnistui ihan mukavasti vaikka heti loman jälkeen maanantai aamu klo 5:30 herätys ei kauheasti kutkuttanut. Ja eipä puolen päivän jälkeen enään tuntunutkaan että olisi ollut kolme viikkoa lomalla. Mutta ei se haittaa kun töissä on niin mukavaa että mielelläni siellä olen. Alku viikosta piti myös alkaa suunnitella ruokia juhannukseksi. Kun pitäisi olla helposti valmistettavaa, mieluusti grillissä. Vain muutama raaka-aine saisi olla jääkaappitavaraa, siellä kun tarvitaan tilaa muulle tavaralle. Yleensä olen tehnyt kana-kasvis nyyttejä grillissä mutta nyt voisi tehdä jotain muuta. Päädyin sitten porsaan fileisiin kun niitä nyt kaikkialla oli tarjouksessa. Siihen kylkeen uusia perunoita ja salaatteja sekä tietenkin sillejä.

Alunperin meidän piti käydä kaupoilla keskiviikkona mutta sitten tulikin kutsu kaverin synttäreille ja eihän sieltä päästy pois ennen puolta yötä kun ei oltu porukkaa nähty pitkään aikaan. Torstai oli onneksi minulla vapaa joten poukkoilin kaupoissa aamusta asti. Ensin klo 11 cittariin ja sieltä kotiin josta lähikauppaan hakemaan uusia perunoita jotka cittarissa olivat aivan liian kalliita. Siitä sitten pyörällä lidliin josta taas kotiin päästyäni palasin lähikauppaan hakemaan muutaman tuotteen joita ei lidlistä löytynytkään tällä kertaa. Mutta tulipahan päivän liikunnat suoritettua ja kotonakin olin jo klo 15.

Kotiin päästyäni aloin tekemään mökille vietäväksi banaanikakkua ja chilikastiketta. Kesken kokkailun Poikaystäväni soitti että ystävämme tulisi hakemaan jo osan tavaroista ennen kuin suuntaisi mökille. No siinä sitten kauheata vauhtia aloin pakkaamaan jo joitain ruokatarvikkeita ja muuta tavaraa.

Chilikastike onkin ensimmäinen resepti jonka olen ottanut ylös kokkiohjelmaa katsoessani. Kyseessä on Nigellan tulinen chilisoosi. Ohjeeseen tuli kolme chiliä ja sen piti olla tulista ja niin olisin olettanutkin mutta kyllä seuraavaan satsiin täytyy laittaa enemmän chiliä ja vähemmän sitruunaa/limeä.


 Tätä soosia tehdessäkin tulee iloinen mieli kun kaikki raaka-aineet ovat niin herkullisen värikkäitä ja maukkaita. Resepti on todella simppeli ja kaikki soseutetaan vain tehosekoittimella. Sekoittimeen vaan purkki säilykepaprikaa, 4 chiliä, korianteri nipun varret ja 1 valkosipulin kynsi. Sitten sekaisin vaan. Jonka jälkeen lisätään limen kuori ja mehu sekä korianterin lehdet sekä 1,25 dl öljyä. Ja taas hurruutellaan sekaisin. Öljyn määrää voi säädellä sen mukaan kuinka paksua soosista haluaa. Sopii hyvin lisukkeeksi tai vaikka nachojen kanssa dipattavaksi.

Torstai iltana sitten loput kamat autoon ja suunta ruovedelle. Perillä odottikin ihan omakotitalo eikä mökki. Ja kysessä olikin ystäväni vanhempien toinen koti. Hienolla tontilla nässyn rannalla. Ja tytöille olikin mukavasti varattu nukkumapaikat kunnon parisängystä.

Mukavat oli maisemat olohuoneen ikkunoista. Torstaina aloiteltiin juhannus pienemmällä porukalla ja perjantaina mukaan liittyi loputkin outojen olioitten kerhostamme. Perjantaina päätin myös tehdä ruuaksi ne lihat ja perunat jotta kaikki saisivat mahansa kunnolla täyteen ennen iltaa.




Ja kuulemma hyvää oli ja kaikille maistui. Illan tullen päätimme lähteä katsastamaan Ruoveden laivalaiturin juhannus humua ja sieltähän sitä löytyi. Poikaystävänikin osoittautui suureksi puumamagneetiksi ja siitä hän saikin sitten kuulla koko loppu juhannuksen. Toivo Sukarikin oli juhlimassa juhannusta iloisin mielin.

Saatiin meidän porukasta edes yksi julkaisukelpoinen kuvakin onneksi.


Ja tietenkin kaikki vuorollaan poseerasivat myös ravintola laivan yläkannella.



Mökille takaisin päästyämme meno jatkui odotusten mukaisesti ja viimeinen sankarikin (Poikaystäväni) pääsi nukkumaan klo 9 aamulla, muiden jo ollessa täydessä unessa. Tosin hänen alkuperäinen nukkumapaikkansa takapihan nurmikolla ei osoittautunut hyväksi paikaksi ja hän päätti siirtyä tunnin unien jälkeen sisälle sohvalle nukkumaan pariksi tunniksi ennen kuin herätimme hänet klo 12. Mutta kovasta menosta huolimatta löytyi kuitenkin vielä klo 00:00 julkaisukelpoinen kuva minustakin.

Pidän todella paljon tästä neon värisestä neulemekosta jonka ostin gina tricotista. Se käy moneen ja on mukavan viileä päällä näillä helteillä.

Juhannus siis meni hyvin ja todella hauskaa oli koko viikonloppu. Uimassakin kävin pariin otteseen vaikka vesi oli melko kylmää. Kiitos vaan koko porukalle taas tästä juhannuksesta ja toivottavasti ruuat maistuivat. Mutta sitä kyllä vieläkin ihmettelen kun ei näkynyt kuin muutama hassu hyttynen ja viikonlopun jälkeen löysin kropastani 40 isoa kutiavaa hyttysenpuremaa. Ei tietenkään tullut allergisenakaan käytettyä myrkkyjä kun ei niitä hyttysiä edes näkynyt.

Nyt on töissä oltu jo toista viikkoa ja remontin edistymistä katseltu innolla. Parin kuukauden päästä pääseekin sitten ihan uuttuuttaan kiiltävään aulaan istuskelemaan.

Ja muitakin iloisia uutisia kuulin juuri tänään. Siskoni muutta Tampereelle ensi kuussa ja aivan naapuriinkin vielä. Pääsee siis vaikka joka ilta pitkille lenkeille hänen ja koirien kanssa.


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Hajuvesikuoharia ja catwoman kaahailua

No niin nyt on sitten kesälomaa vietelty 2,5 viikkoa. Ajattelin etten viikon jälkeen viitsi kirjoitella kun ei kauheasti ollut tapahtumaa ja nyt sitten huomasin että onkin niin paljon kirjoitettavaa etten tiedä muistanko kaikkea. Aloitetaan nyt vaikka siitä että ekalla lomaviikolla ei tullut paljon juoksenneltua tai muuten liikuttua (=ei yhtään), mutta onneks seuraavalla viikolla olin Helsingissä niin tuli kolmena iltana lähdettyä lenkille Siskon ja koirien kanssa. Nyt pitäis saada itseään taas niskasta kiinni ja lähteä ulos. Jotenkin vaan tuntui että ilmakin oli niin kuuma ja ahdistava vielä klo 22 illalla eikä enään sitten jaksanut lähteä mihinkään. Ensimmäisellä viikolla siis makoilin rannalla ja parvekkeella aurinkoa ottaen ja kirjoja lukien. Aamiainen sentään pysyi terveellisenä (Perunalimppua ja vesimeloonia). Ja lounaaksi tein laiskuuttani arjen kurmeeta eli rainbow pakaste kasvisosekeittoa johon lorautin ruokakermaa täyteläisyyttä tuomaan ja rapeiksi paistettuja pekonikuutioita.





Torstaina sitten Poikaystäväni yllätti minut ja töistä tullessaan kysyi haluanko lähteä hänen kanssaan moottoripyörä ajelulle. Vielä edellispäivänä olin kysellyt milloin pääsisin kyytiin mutta nyt en enään ollutkaan niin varma. Kokemukseni pyörän kyydissä olosta kun ovat Isomummon pihatieltä pappatunturista ja hotellin pihan ympäri ison matkapyörän kyydissä ja ikää taisi olla 7v. Kun poikaystäväni sitten lähti hakemaan minulle ajotakkia ja kypärää hyperventiloin kotona yksinäni. Jalat kantoivat onneksi portaat alas pyörälle ja kyytiinkin pääsin. Ja kun se pyörä hyrähti käyntiin oli kuin olisin tullut kotiin. Tuntui jotenkin niin luonnolliselta istua siiinä takana poikaystävään nojaten. Ensin ajattelin että kiedon käteni hänen ympärilleen ja puristan niin ettei henki kulje mutta helpommalta tuntui pitää takaa kahvasta kiinni toisella kädellä ja toinen lepäsi reidellä. Ja vauhti oli niin parasta. Moottoritietä "kiidettiin" takaisin kotiin valkeakoskelta asti. Tunsin oloni vahvaksi ja uskoin näyttäväni tältä pyörän selässä:


Totuus oli varmasti aivan toinen. 

Seuraavana päivänä mentiinkin sitten eri pyörällä Poikaystäväni serkun 6-vuotis päiviä juhlimaan. 

Seuraavan viikon maanantaina meninkin aamutuimaan ( klo9:00) auttamaan ystävääni Annaa pystyttämään pientä lasinäyttelyänsä Metson kirjastoon. Ja kyllä hienoa jälkeä tuli, heti meinasin varastaakkin pari lasityötä. Kyseessä siis Annan opinnäytetyö viime joulukuulta kun hän valmistui Nuutajärven lasikoulusta. Näyttely on siitä erikoinen että tälläisiä töitä ei ole ennen tehty. Anna teki siis yhteistyötä koulun lasten kanssa jotka piirsivät hänelle keksimistään eläimistä kuvia. Näistä Anna valitsi muutaman ja teki niistä lasieläimiä. Tälläistä yhteistyötä lasten kanssa ei ole siis aikaisemmin Suomessa tehty ja olen iloinen että voin mainostaa ystäväni näyttelyä täällä blogissani. Näyttely on pystyssä koko kesäkuun Metson kirjaston lastenosastolla. 


Kotiin päästyäni valmistin vielä pikaisesti poikaystävälleni kanasalaattia ruuaksi ennen kuin pakkasin ja suuntasin bussilla kohti Helsinkiä. Matkalle otin tietenkin mukaan kirsikoita jotka laitoin kuuman päivän takia ennen lähtöä tunniksi pakkaseen jotta bussissa minulla olisi ihania kohmeisia kirsikoita.




Helsingissä olin siis alkuviikon torstaihin asti. Tiistaina kävelimme illalla lenkillä viljelyspalstoille ja saatiin ihanilta rouvilta raparperia, jotta sain tehtyä keskiviikkona maukasta raparperikakkua. Kakku on siinäkin mielessä hyvä että se tehdään mantelijauhoista joten on gluteiiniton. Ja ah niin hyvää.



Ja tietenkin se nautitaan vaniljakastikkeen kera. Sain raparperia sen verran että tein niistä myös kiisseliä. Kotiin asti ei kakkua riittänyt kun Isäni ihastui siihen niin paljon.

Kotiin päästyäni iski inspiraatio kun olin edellisellä viikolla hakenut postista sovitusnuken ja päätin testata minkälaisen maksimekon tekisin jo alkuvuodesta ostamistani kankaista. Tälläistä sitten sain aikaan. Vielä en saanut ommeltua mekkoa koska päätin purkaa sen tänä maanantaina ja alkaa tekemään iltamekkoa Siskoni häihin. Yläosan siitä sainkin jo muotoiltua ja valmistettua. Helma tuottaa vielä vähän mietintää että mihin malliin sitä päätyy.







Lauantaina Äiti tulikin perässä Helsingistä ja kävimme syömässä Rouheassa ravintola Roastissa. Ruoka oli tälläkin kertaa hyvää. Minä valitsin kanaa ja Äiti kalaa. Ihanaa oli huomata että annoksiin ei oltu tungettu "pakollisina" tuntuvia perunoita. 





Ja Äidin annoksessa pääsin maistamaan ensimmäistä kertaa elämässäni myös kampasimpukkaa. No olihan se aikas mautonta ja suu tuntuma oli hieman outoa mutta en sitä heti tyrmännyt. Eli voin vielä joskus uudelleenkin maistaa. Ruokailun jälkeen koukkasimme Alkon kautta ja siirryimme kuninkaalliseen kotiini seuraamaan Prinsessa Madeleinen häitä. Ja ai kauhee mikä mekko! Kuin joku 80-luvun helmalakana! Mutta kuten ystäväni Anna sanoi että Vickan edusti kyllä taas niin kauniina. Päätimme kokeilla kilistelyyn jotain uutta kuoharia ja päädyimme Alkon uutuuteen. Ja juu, ei tarvitse ostaa enään ikinä. En suosittele kenellekään. Ellet sitten pidä saippuan/hajuveden makuisista juomista. Joten päädyimme myös kokeilemaan juoman lantraamista jotta saisimme sen paremmin alas. Keksimämme vaihtoehdot eivät parantaneet juoman makua. 



Seuraavana päivänä Äiti teki vielä ruuaksi jokirapurisottoa. Maukasta oli.







Kuvassa näkyykin uusi ihana parvekkeen pöytänikin jonka Äiti tilasi Ellokselta. Sain sen hienosti raahattua mukanani bussissa Helsingistä kotiin. Eilen Poikaystäväni vei minut vihdoin Plantageniin käymään jotta sain tämän kesän kukkaistutuksetkin parvekkeelle. Tämä kesä on sitten viimeinen kesä kun koitan kirsikkatomaatin kasvattamista. Ja nyt on sitten parvekekkin rottinkintuolia vaille valmis. Kohta voin pitää oman paratiisini avajaisia. 

Tässä parempaa kuvaa pöydästä. Kyseessä siis iso tarjotin pöytä jonka saa nopeasti taitettua kasaan kun tarvitsee lisää tilaa.




 Istutuksiin tänä kesänä valitsin isoon ruukkuun auringonkukan seuraksi tulilatvoja. 



Myös jukkapalmu sai uuden isomman ruukun. Ja aika jo olikin, juuret olivat kasvaneet niin tiukkaan että jouduin saksilla hieman tökkimään niiden väliin jotta saisivat ilmaa taas.


 Yritän myös saada kasvamaan kaupasta ostamani salaatin joten laitoin sen pieneen "kasvihuoneeseen" eli isoon lyhtyyn. Tästä en kyllä usko tulevan enään mitään, mutta kokeillaan.

 
 Ikkunalaudalle laitoin siis pelargonioita, laventelia, kirsikkatomaatit ja toisen kaupasta ostetun ruukkusalaatin joka onkin sitten kasvanut hyvin. 


 Tänään vielä väsäsin itselleni pikaisesti "tikkikangas" kynnet. Ei niistä nyt niin kauhean siistit tulleet mutta eipä haittaa. Tässä sitä taas oli jotain. Kauheasti taas kuvia tuli. Ensiviikolla kyllä sitten otankin taas alkuviikosta itseäni niskasta kiinni ja suuntaan salille ja lenkille kun sitten se juhannuskin koittaa. Mitäköhän siitäkin taas tulee. Vielä ei ole edes tiedossa mihin ollaan menossa. Seuraavan kerran kirjoittelen sitten juhannuksen jälkeen kun on töihin paluukin sitten kunnolla. Katsotaan siis silloin miten juhannuksesta on selvitty tai onko selvitty ollenkaan. Siinäpä vasta arvoitus...

Niin ja vielä pitäisi oppia miten saisin tähän blogiin toisen "väilehden" johon voisin laittaa tekemieni ruokien ohjeet jos joku niitä haluaa.