torstai 30. heinäkuuta 2015

Shere Khan ja Viivakoodit

Yhden kesäloma viikon alun vietin Helsingissä vanhempieni luona. Kävimme Äipän kanssa pitkästä aikaa Korkeasaaressakin ja sain mahtavan kuvan tiikeristäkin poseeraamassa kansalle. Tiikeri hienosti käveli alas rinnettä kallion päälle poseerasi hetken ja nousi sitten takaisin piiloon kivien taakse. Riikinkukkokin kerjäsi ruokaa yhden kioskin terassilla. Sillä oli todella hienot pyrstösulat ja sain niistäkin mukavan kuvan. Yllätyin myös kuinka pehmeiltä sulat tuntuivat kun lintu kääntyi kohdallani niin että pyrstö hankasi jalkojani vasten. Oli moni muukin tullut silloin tiistaita viettämään Korkeasaareen saimme jonottaa noin puolituntia sissän pääsyä. Ehkä sitä seuraavalla kerralla muistaisi ostaa ennakkolipun. Emme ole koskaan aikaisemmin joutuneet saareen jonottamaan, mutta oli kyllä mukava huomata että porukkaa riittää. Kiersimme myös saarta eri kautta kuin yleensä ja löysimme myös pesukarhun aitauksen. En edes tiennyt että Korkeasaaressa on pesukarhuja...




Kävimme myös Iskän kanssa taas kerran Hanko sushissa Itiksessä syömässä kun menimme Äippää vastaan. Yhtenä iltana testasimme Äipän kanssa myös Itiksessä olevan belgialaisen vohvelikioskin. Oli kyllä todella maukasta. Valitsimme pitkän pähkäilyn päätteeksi omena-vaahterasiirappi vohvelin joka tarjoiltiin tietenkin kermavaahdon sekä vanilja jäätelön kera.



Kansainvälisillä markkinoilla kävin fiilistelemässä markkinatunnelmaa. Ostin myös ensimmäistä kertaa rahkamunkkeja joita olen himoinnut joka markkinoilla. Ja se jos mikä oli virhe, nyt voisin kiertää ympäri Suomea niiden perässä. Mukaan markkinoilta tarttui myös Ruoveden Herkun täydellistä valkosipulimajoneesia. Päätin myös hakea evästä Stockmannilta ja huomasin mukavan näköisen pullon. Sisältö paljastui kuplivaksi juomaksi. Eli siis limua Midhillin tapaan.













Loma viikon päätteeksi kirmasin ensimmäistä kertaa Tammerfesteille koska torstain ja perjantain esiintyjä katraasta ei löytynyt muuta kuin suosikkejani. Ainoastaan Happoradio ja Don Huonot eivät lukeudu suosikkeihini. Ukkonenkaan ei torstaina niin paljon haitannut kun Jartsa hoilasi matkaa Malagaan kun salamat löivät ja vettä tuli kuin saavista. Perjantaina varustauduin sitten kunnolla kumisaappailla ja tuliko sitä vettä??? Ei tullut ei... Oli sitten hieman kuuma seisoskella auringon paisteessa mustissa korkeissa kumisaappaissa. Puolet ajasta vietinkin sitten paljain jaloin asfaltilla seisten. Ruohikko kun ei ollut vielä oikein torstain tulvasta selviytynyt. Perjantaina lauloinkin (kiljuin/huusin) sitten ääni käheänä Apulannan ja Haloo Helsingin tahtiin. Muistelin myös miten ala-asteella lintsattiin kavereiden kanssa koulusta ja vilisttetiin katsomaan Apulantaa Jyrki tv:n kuvauksiin.






Äippäkin vietti pari viikkoa heinäkuun alussa luonani ja kävimme syömässä italialaisessa ravintola Piemontessa. Äippä söi lohta ja minä vuohenjuustorisottoa. Äipän annos oli hieman kuivan puoleinen. Risottoni oli todella maukasta ja nautin sen rinnalla luomuvalkkaria.





Ennen päivällistä kävimme hyödyntämässä Tampere Tunnetuksi passin tarjouksen Castropub Nordicissa, kaksi lasia proseccoa yhden hinnalla. Ja ainakin Sokoksella saa käyttää passin molemmilta puolilta (suom ja eng) tarjouksen eli vielä voidaan toivottavasti käydä nauttimassa proseccoa. Äippä hemmotteli myös lastaan ja teki torstaina jääkaappiin jäähtymään kannullisen sangriaa joka sitten odotti minua viileänä kun pääsin töistä kotiin perjantaina. Ihanan kannun Äippä löysi kirpputorilta ja se sopii kyllä mainiosti sangria kannuksi.














Äipän kanssa teimme myös sen virheen että kävimme tutustumassa Tampereen kissakahvilaan. Voi mitä ihania laiskoja söpöyksiä siellä olikaan. Tämä johti siihen että taas pitkästä aikaa aloin miettimään kissan hankintaa. En ole ennen kuullut tästä Kisu ry:stä ja päätin katsastaa heidän sivunsa. Ja niinhän siinä sitten kävi että kuin kohtalosta sieltä sivuilta minua galaxi silmillään tuijotti Nessi. Nessi tarvitsi itselleen ihanaa ihmistä joka antaisi sille kaiken huomionsa. Pari päivää mietin mutta en vaan voinut vastustaa tuota katsetta ja niin sitten kävi että laitoin kyselyä olisiko Nessi vielä vapaa. Ja olihan se. Kaksi viikkoa viestin jälkeen Nessi tuli kotiin. Ja todellakin näytti heti tajunneen saaneensa oman kodin. Viisi minuutia saapumisesta Nessi leikki jo leluilla ja vaelteli ympäri kämppää rohkeasti. Ekana iltana tuli jo sänkyyn rapsutuksia hakemaan. Ja muutaman päivän jälkeen ollaan oltu jo ovella vastassa kun tulen töistä.

Nessi the cute Loch Ness Monster

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Ramses ja Nottbeck

Vapun aikaan nautin auringon lämmöstä 38 asteisessa Egyptissä. Mutkien kautta kun sinne vihdoin vuorokauden myöhässä pääsimme. Jäimme vuorokaudeksi jumiin Istanbuliin kentällä tapahtuneen hätälaskun takia. Nautimme auringosta ja unesta siis Aasian mantereella. Istanbulin kentällä yritin kerätä rohkeutta astua sisään Hermeksen liikkeeseen, mutta en ulkoisen olomuodon jälkeen kuitenkaan kehdannut.


Kuolasin ikkunalla
 
Tietenkin täytyi maistaa näitä!
 Matka meni muuten mukavasti kyllä, ei vatsataudit vaivanneet ja melko rauhassakin sai olla. Harmitti vain hiukan kuinka turisti paikka Sharm el sheik on. Tottakai paikka on perustettukin vain turisteja varten, mutta kai nyt paikallisetkin jossain käy torilla tai kaupassa. Ja eninten vaivasi se ainainen tinkiminen, se ei vain ole helppoa suomalaisille. Onneksi löysimme hotellimme yläpuolelta "pienen" ostoskeskuksen josta löytyi kiinteä hintainen halpa marketti. Ihmettelimme tosiaan alku viikon ajan hotellin yläpuolella pauhavaa musiikkia ja suurta kylttiä Cenena city. Respan henkilökunnalla oli pokassa pitelemistä kun tiedustelimme mikä kyseinen paikka on. Ostoskeskuksesta sitten löytyi luistelurata, keilahalli ja 4D cinema. Kaksi ylintä kerrosta oli täysin tyhjiä joten ehkä oli hiukan haukka iso pala rakennusvaiheessa. Ylhäältä tosin oli aivan mahtavat näkymät koko Sharm el Sheikiin.

Näkymä Cenena citystä

Joka päivä nautimme auringosta hotellin altaalla tuntien ajan ja iltapäivisin kävimme ostoksilla kaupungilla. Matkamuistoksi ostin puisen "käsintehdyn" kissan, jota minulle kaupitteli ehkä hieman liian lähelle käyvä Herra jonka nimi oli yllätys yllätys Ramses... Kissan alkuperäinen hinta oli 280 puntaa mutta pienellä tinkimisellä sain sen 40 punnalla. Halvemmallakin siis olisi lähtenyt. Parina iltana uskaltauduimme yöelämää katselemaan. Toisena iltana päädyimme vain nauttimaan yhden drinkit Camel Barissa, koska hintataso oli täysin Suomen luokkaa. Toisena iltana pääsimme ilmaiseksi sisään Hard Rock Cafen, jossa jaksoimme tanssia muutaman tunnin ennekuin ainainen teknomusiikki alkoi puuduttamaan. Oli venäläisille suunnattu ilta ja kaikki biisit oli muutettu samaan teknobiittiin. Kovasti kyllä paikallisen näköinen amisviiksi poika yritti tarjota istumapaikkaa ja juomia hänen VIP pöydässään mutta emme ihan Minnan kanssa siitä innostuneet. Mukaan Egyptistä lähti myös kolme puuvilla mekkoa, hiilikajaali, varvastossut sekä hajuvesi Kleopatra työkaverille tuliaisiksi sekä tietenkin vakio jääkaappimagneetti Tädille. Tämän loman jälkeen myös tein päätöksen että yritän jatkossa joku vuosi päästä vapun aikaan auringon alle. Ensi vuonna matka näyttää suuntautuvan Sisiliaan ihanaan kalastajakylään.

Helatorstaina Iskä ja Äippä tulivat käymään ja kävimme testaamassa Torni hotellin alakerrasta löytyvän Grill it ravintolan. Äippä ja minä tykkäsimme mutta Iskän hampurilaisen pihvi oli mauton. Kokki ei suostunut ottamaan asiakaspalvelu taitoisesti palautetta vastaan vaan puolusteli että sama pihvi mennyt muillekin asiakkaille tänään... Ihan sama, mauton se oli silti. Iskä siis otti Homemade Grill it burgerin, Äippä nautti falafelia ja kasvistabboulehia ja minä otin parsaviikkojen kunniaksi lohta, valkoista ja vihreää parsaa jokirapurisotolla.







Kesäkin korkattiin kunnolla kun pistimme grillin kuumaksi kaverin kanssa. Samalla aloitin kesän teeman ja kokeilin uuden boolireseptin. Huomasin keränneeni puhelimeen kasan boolireseptejä ja päätin että kesän aikana kokeilen jokaista. Pyydän kaverit piknikille puistoon pienen naposteltavan ja uuden boolin kera. Yhtenä viikonloppuna päätin myös hemmotella itseäni kunnon brunssilla.

 




Yhtenä lauantaina Siskoni pyysi minut hiljattain avattuun Näsilinnaan käymään. Kävimme katsomassa museon puolella näyttelyt kenkäsuunnittelija Ferragamosta ja talon alkuperäisistä asukkaista Nottbeckeista. Talo oli kyllä kunnostettu hienosti ja ihastelimmekin tapetteja ja muuta sisustusta. Museon puolella olisi ollut ehkä mukavaa jos huoneiden entisestä käytöstä olisi ollut tietoa. Eikä näyttely muutenkaan tule toimimaan jos on ruuhkaa. Todella suuri osa näyttelyn kerronnasta oli meinaan toteutettu kosketusnäytöillä. Eli kun yksi on näytöllä seuraavat jonottavat perässä.


keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Yhteysongelmia ja Seili

Hiihtoloma meni mukavasti Saimaan maisemissa ja hiljaisuudessa. Kukaan ei edes ottanut yhteyttä lomapuhelimeen. Kauniit oli kyllä maisemat ja muutamana päivänä saatiin pelkkää auringon paistettakin. Metsässä oli mukava tehdä kävelyretkiä kun oli hankikanto.


 Perjantaina lähdettiin aamupäivällä Mikkeliin pyörimään. Käytiin jo meno matkalla aivan loistavassa ravintolassa. Ehkä parasta ruokaa mitä olen tähän mennessä ravintolasta saanut (koska Iskän ruokahan on aika parasta). Gastropub Eino tarjosi mitä maittavimmat ateriat ja jouduimme tosiaan palaamaan samaan paikaan mökiltä lähdettäessä. Samat annokset syötiin tosin toisin päin. Poropurilainen ja hirvinakit sekä alkuun mahtavimmat valkosipuli leipäpalat ikinä. Poropurilaisen ihanan makuyhdistelmän takasi lähituotannon kutucheddar ja marinoidut sipulit. Hirvimakkaroiden jallusinappi ja olutkastike oli kuolettavan hyvä yhdistelmä. Valkosipulileipään oli käytetty itse tehtyä ruisarinaleipää sekä runsaasti valkosipulia.


Ennen Mikkeliä kävimme Ollinmäen viinitilalla. Mukaan tarttui muutama viini kotiin ja tuliaiseksi sekä jo aikaisemmin viikolla hyväksi todetut siiderit. Kuivan valkoherukka viinin vein Annalle tuliaiseksi ja heti sen tietenkin maistelimme ja hyväksi totesimme. Puolimakea valkoherukka viini oli myös maukasta, ei onneksi niin makeaa kuin yleensä suomalaiset viinit.


Päätin myös maistaa vuoden mittaan Vuoden viini- kisan parhaimmiston. Tosin punaviinit varmasti jäävät maistamatta eli keskitytään valkoviineihin ja hintaluokkaan alle 11 euroa. Ensimmäiseksi valitsin Uuden maan viineistä Chileläisen pronssisijalle päässeen Chardonnayn Santa Rita 210. Maku oli raikas ja hedelmäinen ja tosiaan hieman yrttinen mutta ei liikaa. Itse en tykkää yrttisistä viineistä koska ne tosiaan maistuu ihan oreganolle ym. Jos vaikka näitä voittajia maistamalla saisi jotain oppia mikä on hyvä viini. Tai no hyvä viinihän on todella vain makuasia. Itse pidän kovasti saksalaisista puolimakeista viineistä joiden hinta on alla 9 euroa.


Mikkelissä kävimme myös ihanassa elokuvateatterissa katsomassa Big Gamen. Oli todella mukava päästä teatteriin joka ei ole finnkinon konsepti paikka. Oli kuin olisin astunut suoraan 20-luvulle vain penkit ja tekniikka oli nykyaikaa.


 Päätin myös hieman vielä hemmotella itseäni ja tilasin Ralph Laurenin olkalaukun Bootzista ja löysin myös Fidalta kahdet ihanat korkokengät, toiset tietenkin Italiasta.
Vihdoinkin sain ostettua myös lasimaljakoihin kiviä jotta sain niistä kynttilänjalat televisiotasoni viereen.

Pääsin yleisöksi myös Ylen uuden sarjan kuvauksiin. Sarja on jatkoa viime talvena kuvatulle Rauhassa Elastinen ohjelmalle.Tällä kertaa keikan Mediapoliksessa heittivät Maija Vlkkumaa, Robin, Egotrippi, Pariisin Kevät, Jenni Vartiainen ja Jukka Poika. Yleisöksi ilmoittauduin Jenni Vartiaisen keikalle ja Egotripistä sain nauttia työpisteellä.




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Sokea matkaaja ja kleopatran makuusija




Hiihtoloma lähestyy ja huhtikuun rantalomakin on kohta kulman takana. Ensimmäisen rantaloma varauksen kanssa kävi tietenkin klassiset eli matkayhtiö meni konkkaan. Perjantai vietettiin selailemalla äkkilähtöjä ja eri matkatoimistojen sivuja. Koko ajan etsintä siirtyi etelänpään ja loppujen lopuksi omaksi suureksi yllätykseksi päädyimme matkaan Egyptiin. Olen todellinen järkimatkailija. Otan niin paljon selvää matkakohteesta ennenTmatkaa että osaan kulkea siellä kuin paikallinen. Metrot, kaupat, ym. Google maps street view kovassa käytössä. Nyt kuitenkin ilmenee ongelma: Egyptissä ei ole käynyt street view auto joten olen täysin ulkona miltä lomakohteessa näyttää. Tripadvisorin lomailijakuvien perusteella kohde kuitenkin on hyvässä kunnossa ja monet ovat palanneet samaan kohteeseen usein. Sharm el sheikh kuitenkin on suosittu rantalomakohde vaikka sinne maateitse ei ulkoministeriön mukaan kannata mennä. Ehkä uskaltaudun ulos 9 päivän loman aikana edes kerran. Onneksi matkakumppanini on matkaillut myös Afrikassa joten enköhän luota häneen ja uskaltaudun ulos.

Rosson pitsa Barbabietola
Äippä ja Iskäkin tulivat taas kyläilemään ja ahtauduttiin pieneen asuntooni. Onneksi parvi tuplaa tilan ja  4 metriä korkeutta antaa tilaa hengittää. Tällä kertaa käytiin syömässä Plevnassa pitkästä aikaa sekä Rosson perus murkinat. Täytyy kyllä myöntää että pitsa paahdetuilla punajuurilla ja vuohenjuustolla oli täydellinen, Mutta kyllä minä mieleni pahoitin kun Rosso oli tärvellyt salaattipöytänsä. Lapsesta asti minulla on ollut sama kaava Rosson salaattipöydässä. Lautaselle hieman porkkanaraastetta ja toiselle lautaselle valkosipulikastiketta johon sitten dipataan patonkia. Nyt ei ollut enää muuta kuin patonkia tarjolla. Salaattipöydästä on yritetty tehdä antipaston tyylinen mutta limaisen näköiset munakoisot ja muut sekoitukset eivät ruokahalua herättäneet. Miksi se valkosipulikastikekin on pitänyt poistaa!!!! Se on ollut salaattipöydässä varmasti alusta saakka. Plevna on pysynyt samana, annokset ehkä hieman pienentyneet (tai minä vain kasvanut). Olutkastike oli yhtä maittavaa kuin ennenkin ja pihvi suli suussa. Jälkiruuaksi tilasin belgialaisia vohveleita. En ennen ole niitä maistanut ja taisin tehdä virheen, nyt en saa makua pois mielestä millään. Onneksi kuulin Äipältä että Itikseen Helsinkiin on avattu kahvila joka tarjoilee belgialaisia vohveleita, taidan joutua käymään siellä usein jos ovat yhtä hyviä kuin Plevnan. Maanantaina kävimme iltapäivä kahvit nauttimassa Pyymäen kahvilassa. Kinuski kakku oli hyvin makea, mutta se oli odotettavissa, yllätys kuitenkin oli että kakkuun oli perinteisen reseptin mukaan laitettu ananasta.
Pyymäen kahvilan tarjoilut


  Tammikuussa teinkin pikaisen päätöksen ja kävin tilaamassa Vepsäläisestä itselleni ihanan sohvan. Kiitos rakkaan Ystäväni Annan joka sohvasta minulle vinkkasi. Nyt ollaan sitten kesään asti näkkäri ruokavaliolla. Sohvaa on odoteltu 6 viikkoa ja tässä se vihdoin on. Se on aivan täydellinen ja H&Mltä tilaamani koristetyynyt sopivat siihen täydellisesti. Vaikka viikonloppuna paistaisikin aurinko taidan hakea pinon elokuvia vuokralle ja löhötä vain uudella ihanalla sohvallani. 
Otto sohva Vepsäläisestä

On muutenkin tullut tuhlailtua ja tilailin kasan kesämekkoja ja kenkiäkin. Yksi mekko oli kyllä ylitse muiden. Ihastuin tähän jo heti ensisilmäyksellä ja se oli vain pakko saada. Ja kun mekko saapui oli istuvuuskin täydellinen. En malttanut odottaa lämpimämpiä kelejä joten puin mekon seuraksi mustat paksut sukkahousut ja harteille heitin villatakin kun menimme naistenpäivänä syömään Plevnaan. 





Kävin testaamassa Lapinniemessäkin kahvila Ansarin. Sisustus oli aivan ihana. Toisella puolella vaaleaa jossa mieluusti nauttisin aamukahvit aurinkoisena päivänä ja toisella puolella tummaa ja kodikasta. Paikka näyttää varmasti ihanalta jouluna. Katto oli kokonaan lasia joten kahvilassa on varmasti ihana viettää lumi- tai vesisateinen iltapäivä. Hintataso tietenkin kakkupaloilla oli aikas ruhtinaallinen mutta kyllä tuotteet hyviä olivatkin. Ihastuin kahvilan astiaston teepannuun ja teevalikoimaan. Tietenkin tilasin heti netistä oman teekannun kotiin. Koko on juuri sopiva yhdelle hengelle. Ja teen hinta kyllä oli sopiva. Kannullinen haudutettua teetä (noin 2-3 kuppia) oli alle 3 euroa. Kakut ovat samoja kuin Daddys dinerissä koskikeskuksessa, pakasteita siis mutta silti todella maittavia. Tuhti suklaakakku takaa makean nälän taltuttamisen ainakin viikoksi tai no minulla ehkä kahdeksi päiväksi. Hieman harmitti huomata että sisälle sai tuoda koiria. Ystävä jonka kanssa kahvilassa olin on todella allerginen koirille. Onneksi nyt ei tullut oireita kun rekku pysyi paikoillaan ja tarpeeksi kaukana. Takkia vain ei uskaltanut laittaa sohvalle vaan piti siirtää tuolin selkänojalle. kahvilasta voi ostaa myös ihania (ja osa todella hintavia) sisustustuotteita. Löysin ensijouluksi ihania vanhan aikaisesta paperista tehtyjä joulukoristeita. Näiden koristeiden hinta ei onneksi päätä huimannut, 5 eurolla sai 15 tähteä. Toki ne täytyy kasata itse mutta eiköhän se onnistu.






Vihdoinkin ensi kesänä on festari jossa on enemmän bändejä jotka haluan kovasti nähdä kuin niitä jotka eivät kiinnosta ollenkaan. Hankin siis jo liput torstaiksi ja perjantaiksi Tammerfesteille. Molempina päivinä vain yksi bändi joka ei innosta. Perjantaina varmasti kuolen hurmoksesta kun pitkästä aikaa pääsee taas Apulannan keikalle. Nostalgia tuo muistot pintaan kun nuorena lintsattiin koulusta ja lähdettiin legendaarisen Jyrki-ohjelman kuvauksiin katsomaan Apulantaa. Anteeksi Äiti.



Ennen vuoden vaihdetta kävimme ystäväni Annan kanssa Tallinnassa. Matkan todellinen tarkoitus nyt on varmasti selvä, mutta ihan joulutoria sinne menimme katsomaan. Löysimme matkalla vanhaan kaupunkiin ihanan pienen tee ja kahvi kaupan. Mukaan tarttui muutama vihreä tee ja mariannekahvia. En taida enää irtoteetä Suomesta ostellakaan kun hinta on reilusta halvempi virossa. Irtoteepussi maksoi vain 1,85 ja 100 g mariannekahvi vain 2,50. Kävellessämme vanhan kaupungin kujia löysimme myös ihanan pienen vintage kaupan ja jos rahaa olisi ollut muuhunkin kun siihen tiettyyn olisin ostanut kaupan tyhjäksi. Seinillä roikkui ihania paljettimekkoja. Päädyin kuitenkin ostamaan kaupasta ihanat pitsistä tehdyt korvakorut.  Anna huomasi myös sattumalta kadun toisella puolella mukavalta näyttävät ravintolan. Menimme tutkimaan ravintolan ruokalistaa emmekä uskoneet että hinnat tosiaan voisivat olla niin halvat varsinkin vanhassa kaupungissa. Söimme alkuun juustolautasen sitten pääruuaksi aivan mahtavan makuisen tomaattijuustokeiton, jälkiruuat ja päälle pullo viiniä. Koko lysti maksoi vain 34 euroa, siis yhteensä, siis meiltä molemmilta! Ruoka oli todella hyvää. Saavuimme myös paikalle juuri oikeaan aikaan. Meidän jälkeemme syömään pääsi kolme pöytäseuruetta ja sitten alettiin myydä ei oota kun ilta oli täyteen varattu. Puhelin soi taukoamatta ja varauskirja näytti täydeltä joka illalle. Paikan nimi on Von Krahli AED, osoite on Rataskaevu 8.





torstai 12. helmikuuta 2015

Viikinkejä ja Ela


Sisustus jatkuu. Lisää lamppuja valo tuomaan. Löysin Anttilasta ihanan kaari jalkalampun lukulampuksi. Seuraavaksi hankinnassa on sohva. Ystäväni Anna sopivan löysikin Vepsäläisestä ja kävin sen tilaamassa. Sohvan pitäis saapua maaliskuussa joten silloin sitten kuvia. Sain jo suunniteltua portaiden alle laatikostonkin ja haikailen kovasti Riviera Maisonin baaripöydän perään mutta taidan tyytyä itse tehtyyn jos löytäisin jostain vanhan oven muokattavaksi.



 





Päätin tehdä firman suuriin pikkujouluihin, jotka olivat marraskuussa, itse mekon ja niinhän siinä taas kävi että kankaat kyllä hankittiin hienosti ajoissa mutta siinä ne kassissa lojuivat pari kuukautta ennen kuin viikkoa aikaisemmin aloin kauhealla kiireellä ompelemaan. Yötä myöten sitä sitten taas ommeltiin silmät sirissä. Juhlien vastaisena yönä meni kahteen ja tietenkin pitkin työpäivää myös ompelu jatkui. Juhlat menivät hyvin ja onneksi pukukin sai muutamia kehuja. Kampaus ja meikkikin onnistui yllättävän mukavasti siinä kiireessä.


Ravintola kokemuksia ei ole uusia tullut mutta vanhat hyvät on tarkastettu. Äiti tuli käymään ja päädyimme syömään lempiravintolaani Haraldiin. Ruoka oli taas mainiota. Alkuun olen aina ottanut kalakilven, mutta nyt sitä ei ollut enää tarjolla. Kilpi taitaa olla kesäisin vain listalla. Kilvellä on mainiota saaristolaisleipää rapumoussella ja aivan loistavaa tervasilakkaa. Pääruuaksi valitsin tällä kertaatervaporvarin merilohta, tervasiirapilla siveltyä lohta ja savulohimoussea, tyrni,valkoviinikastiketta ja palsternakka-yrttimuusia.




Harald lohi
Harald ihana alkuleipä ja sula voi



Viikinkejä odotellessa









Roast bataattikeitto
Roast lohi

Ennen joulua Äiti ja Isä kävivät viikonloppu kyläilemässä ja silloin päädyttiin toiseen lempi ravintolaani Roastiin. Alkuun hieman bataattikeittoa ja pääruuaksi lohta ja rapumoussea.





Vihdoinkin on (oli) joulu!!!
 Jouluna pääsin vihdoin koristelemaan uutta asuntoa niin kuin olin jo elokuussa suunnitellut. Tein roikkuvan joulupuun jotta lattia tilaa ei menisi. Ikkunalle ripustin joulutähden ja havuköynnöksen. Tallipihalta löysin Äitini kanssa ihanan jouluviirin. Helsingissä tapansa mukaan äiti oli valinnut vuosittain vaihtuvan väriteeman. Tänä vuonna teemaksi oli valikoitunut kulta/valkoinen. Koristelimme kuusen ja pöydän teemavärein koreaksi. Ja Iskä teki hieman joulupullaa.




 Ja on se auringonlasku ihan hieno kehä 1 päällä.


Työpaikassa on välillä etunsa. Sähköpostiin tuli kutsu Elastisen intiimille studiokeikalle. Keikka kuvattiin ja mukaan pääsi 200 nopeinta. Ilmoittautuminen lähti heti ja sen jälkeen vasta mietin ketä otan mukaan tai tahtoisiko edes kukaan ystävistäni Elan keikalle. Keikka oli hieno ja kuultiin ensimmäisinä uusi biisikin. Ohjelma tuli ulos tv2  6.1 ja pidempi versio 8.1. Löytyy myös Yle areenasta. http://areena.yle.fi/tv/2463065