Hajuvesikuoharia ja catwoman kaahailua

No niin nyt on sitten kesälomaa vietelty 2,5 viikkoa. Ajattelin etten viikon jälkeen viitsi kirjoitella kun ei kauheasti ollut tapahtumaa ja nyt sitten huomasin että onkin niin paljon kirjoitettavaa etten tiedä muistanko kaikkea. Aloitetaan nyt vaikka siitä että ekalla lomaviikolla ei tullut paljon juoksenneltua tai muuten liikuttua (=ei yhtään), mutta onneks seuraavalla viikolla olin Helsingissä niin tuli kolmena iltana lähdettyä lenkille Siskon ja koirien kanssa. Nyt pitäis saada itseään taas niskasta kiinni ja lähteä ulos. Jotenkin vaan tuntui että ilmakin oli niin kuuma ja ahdistava vielä klo 22 illalla eikä enään sitten jaksanut lähteä mihinkään. Ensimmäisellä viikolla siis makoilin rannalla ja parvekkeella aurinkoa ottaen ja kirjoja lukien. Aamiainen sentään pysyi terveellisenä (Perunalimppua ja vesimeloonia). Ja lounaaksi tein laiskuuttani arjen kurmeeta eli rainbow pakaste kasvisosekeittoa johon lorautin ruokakermaa täyteläisyyttä tuomaan ja rapeiksi paistettuja pekonikuutioita.

 

Torstaina sitten Poikaystäväni yllätti minut ja töistä tullessaan kysyi haluanko lähteä hänen kanssaan moottoripyörä ajelulle. Vielä edellispäivänä olin kysellyt milloin pääsisin kyytiin mutta nyt en enään ollutkaan niin varma. Kokemukseni pyörän kyydissä olosta kun ovat Isomummon pihatieltä pappatunturista ja hotellin pihan ympäri ison matkapyörän kyydissä ja ikää taisi olla 7v. Kun poikaystäväni sitten lähti hakemaan minulle ajotakkia ja kypärää hyperventiloin kotona yksinäni. Jalat kantoivat onneksi portaat alas pyörälle ja kyytiinkin pääsin. Ja kun se pyörä hyrähti käyntiin oli kuin olisin tullut kotiin. Tuntui jotenkin niin luonnolliselta istua siiinä takana poikaystävään nojaten. Ensin ajattelin että kiedon käteni hänen ympärilleen ja puristan niin ettei henki kulje mutta helpommalta tuntui pitää takaa kahvasta kiinni toisella kädellä ja toinen lepäsi reidellä. Ja vauhti oli niin parasta. Moottoritietä "kiidettiin" takaisin kotiin valkeakoskelta asti. Tunsin oloni vahvaksi ja uskoin näyttäväni tältä pyörän selässä:

Totuus oli varmasti aivan toinen. 

Seuraavana päivänä mentiinkin sitten eri pyörällä Poikaystäväni serkun 6-vuotis päiviä juhlimaan. 

Seuraavan viikon maanantaina meninkin aamutuimaan ( klo9:00) auttamaan ystävääni Annaa pystyttämään pientä lasinäyttelyänsä Metson kirjastoon. Ja kyllä hienoa jälkeä tuli, heti meinasin varastaakkin pari lasityötä. Kyseessä siis Annan opinnäytetyö viime joulukuulta kun hän valmistui Nuutajärven lasikoulusta. Näyttely on siitä erikoinen että tälläisiä töitä ei ole ennen tehty. Anna teki siis yhteistyötä koulun lasten kanssa jotka piirsivät hänelle keksimistään eläimistä kuvia. Näistä Anna valitsi muutaman ja teki niistä lasieläimiä. Tälläistä yhteistyötä lasten kanssa ei ole siis aikaisemmin Suomessa tehty ja olen iloinen että voin mainostaa ystäväni näyttelyä täällä blogissani. Näyttely on pystyssä koko kesäkuun Metson kirjaston lastenosastolla. 

Kotiin päästyäni valmistin vielä pikaisesti poikaystävälleni kanasalaattia ruuaksi ennen kuin pakkasin ja suuntasin bussilla kohti Helsinkiä. Matkalle otin tietenkin mukaan kirsikoita jotka laitoin kuuman päivän takia ennen lähtöä tunniksi pakkaseen jotta bussissa minulla olisi ihania kohmeisia kirsikoita.

Helsingissä olin siis alkuviikon torstaihin asti. Tiistaina kävelimme illalla lenkillä viljelyspalstoille ja saatiin ihanilta rouvilta raparperia, jotta sain tehtyä keskiviikkona maukasta raparperikakkua. Kakku on siinäkin mielessä hyvä että se tehdään mantelijauhoista joten on gluteiiniton. Ja ah niin hyvää.

 

Ja tietenkin se nautitaan vaniljakastikkeen kera. Sain raparperia sen verran että tein niistä myös kiisseliä. Kotiin asti ei kakkua riittänyt kun Isäni ihastui siihen niin paljon.

Kotiin päästyäni iski inspiraatio kun olin edellisellä viikolla hakenut postista sovitusnuken ja päätin testata minkälaisen maksimekon tekisin jo alkuvuodesta ostamistani kankaista. Tälläistä sitten sain aikaan. Vielä en saanut ommeltua mekkoa koska päätin purkaa sen tänä maanantaina ja alkaa tekemään iltamekkoa Siskoni häihin. Yläosan siitä sainkin jo muotoiltua ja valmistettua. Helma tuottaa vielä vähän mietintää että mihin malliin sitä päätyy.

Lauantaina Äiti tulikin perässä Helsingistä ja kävimme syömässä Rouheassa ravintola Roastissa. Ruoka oli tälläkin kertaa hyvää. Minä valitsin kanaa ja Äiti kalaa. Ihanaa oli huomata että annoksiin ei oltu tungettu "pakollisina" tuntuvia perunoita. 

Ja Äidin annoksessa pääsin maistamaan ensimmäistä kertaa elämässäni myös kampasimpukkaa. No olihan se aikas mautonta ja suu tuntuma oli hieman outoa mutta en sitä heti tyrmännyt. Eli voin vielä joskus uudelleenkin maistaa. Ruokailun jälkeen koukkasimme Alkon kautta ja siirryimme kuninkaalliseen kotiini seuraamaan Prinsessa Madeleinen häitä. Ja ai kauhee mikä mekko! Kuin joku 80-luvun helmalakana! Mutta kuten ystäväni Anna sanoi että Vickan edusti kyllä taas niin kauniina. Päätimme kokeilla kilistelyyn jotain uutta kuoharia ja päädyimme Alkon uutuuteen. Ja juu, ei tarvitse ostaa enään ikinä. En suosittele kenellekään. Ellet sitten pidä saippuan/hajuveden makuisista juomista. Joten päädyimme myös kokeilemaan juoman lantraamista jotta saisimme sen paremmin alas. Keksimämme vaihtoehdot eivät parantaneet juoman makua. 

Seuraavana päivänä Äiti teki vielä ruuaksi jokirapurisottoa. Maukasta oli.

Kuvassa näkyykin uusi ihana parvekkeen pöytänikin jonka Äiti tilasi Ellokselta. Sain sen hienosti raahattua mukanani bussissa Helsingistä kotiin. Eilen Poikaystäväni vei minut vihdoin Plantageniin käymään jotta sain tämän kesän kukkaistutuksetkin parvekkeelle. Tämä kesä on sitten viimeinen kesä kun koitan kirsikkatomaatin kasvattamista. Ja nyt on sitten parvekekkin rottinkintuolia vaille valmis. Kohta voin pitää oman paratiisini avajaisia. 

 

Tässä parempaa kuvaa pöydästä. Kyseessä siis iso tarjotin pöytä jonka saa nopeasti taitettua kasaan kun tarvitsee lisää tilaa.

 Istutuksiin tänä kesänä valitsin isoon ruukkuun auringonkukan seuraksi tulilatvoja. 

Myös jukkapalmu sai uuden isomman ruukun. Ja aika jo olikin, juuret olivat kasvaneet niin tiukkaan että jouduin saksilla hieman tökkimään niiden väliin jotta saisivat ilmaa taas.

 Yritän myös saada kasvamaan kaupasta ostamani salaatin joten laitoin sen pieneen "kasvihuoneeseen" eli isoon lyhtyyn. Tästä en kyllä usko tulevan enään mitään, mutta kokeillaan.

 

 Ikkunalaudalle laitoin siis pelargonioita, laventelia, kirsikkatomaatit ja toisen kaupasta ostetun ruukkusalaatin joka onkin sitten kasvanut hyvin. 

 Tänään vielä väsäsin itselleni pikaisesti "tikkikangas" kynnet. Ei niistä nyt niin kauhean siistit tulleet mutta eipä haittaa. Tässä sitä taas oli jotain. Kauheasti taas kuvia tuli. Ensiviikolla kyllä sitten otankin taas alkuviikosta itseäni niskasta kiinni ja suuntaan salille ja lenkille kun sitten se juhannuskin koittaa. Mitäköhän siitäkin taas tulee. Vielä ei ole edes tiedossa mihin ollaan menossa. Seuraavan kerran kirjoittelen sitten juhannuksen jälkeen kun on töihin paluukin sitten kunnolla. Katsotaan siis silloin miten juhannuksesta on selvitty tai onko selvitty ollenkaan. Siinäpä vasta arvoitus...

Niin ja vielä pitäisi oppia miten saisin tähän blogiin toisen "väilehden" johon voisin laittaa tekemieni ruokien ohjeet jos joku niitä haluaa.