Shere Khan ja Viivakoodit

Yhden kesäloma viikon alun vietin Helsingissä vanhempieni luona. Kävimme Äipän kanssa pitkästä aikaa Korkeasaaressakin ja sain mahtavan kuvan tiikeristäkin poseeraamassa kansalle. Tiikeri hienosti käveli alas rinnettä kallion päälle poseerasi hetken ja nousi sitten takaisin piiloon kivien taakse. Riikinkukkokin kerjäsi ruokaa yhden kioskin terassilla. Sillä oli todella hienot pyrstösulat ja sain niistäkin mukavan kuvan. Yllätyin myös kuinka pehmeiltä sulat tuntuivat kun lintu kääntyi kohdallani niin että pyrstö hankasi jalkojani vasten. Oli moni muukin tullut silloin tiistaita viettämään Korkeasaareen saimme jonottaa noin puolituntia sissän pääsyä. Ehkä sitä seuraavalla kerralla muistaisi ostaa ennakkolipun. Emme ole koskaan aikaisemmin joutuneet saareen jonottamaan, mutta oli kyllä mukava huomata että porukkaa riittää. Kiersimme myös saarta eri kautta kuin yleensä ja löysimme myös pesukarhun aitauksen. En edes tiennyt että Korkeasaaressa on pesukarhuja...

Kävimme myös Iskän kanssa taas kerran Hanko sushissa Itiksessä syömässä kun menimme Äippää vastaan. Yhtenä iltana testasimme Äipän kanssa myös Itiksessä olevan belgialaisen vohvelikioskin. Oli kyllä todella maukasta. Valitsimme pitkän pähkäilyn päätteeksi omena-vaahterasiirappi vohvelin joka tarjoiltiin tietenkin kermavaahdon sekä vanilja jäätelön kera.

Kansainvälisillä markkinoilla kävin fiilistelemässä markkinatunnelmaa. Ostin myös ensimmäistä kertaa rahkamunkkeja joita olen himoinnut joka markkinoilla. Ja se jos mikä oli virhe, nyt voisin kiertää ympäri Suomea niiden perässä. Mukaan markkinoilta tarttui myös Ruoveden Herkun täydellistä valkosipulimajoneesia. Päätin myös hakea evästä Stockmannilta ja huomasin mukavan näköisen pullon. Sisältö paljastui kuplivaksi juomaksi. Eli siis limua Midhillin tapaan.













Loma viikon päätteeksi kirmasin ensimmäistä kertaa Tammerfesteille koska torstain ja perjantain esiintyjä katraasta ei löytynyt muuta kuin suosikkejani. Ainoastaan Happoradio ja Don Huonot eivät lukeudu suosikkeihini. Ukkonenkaan ei torstaina niin paljon haitannut kun Jartsa hoilasi matkaa Malagaan kun salamat löivät ja vettä tuli kuin saavista. Perjantaina varustauduin sitten kunnolla kumisaappailla ja tuliko sitä vettä??? Ei tullut ei... Oli sitten hieman kuuma seisoskella auringon paisteessa mustissa korkeissa kumisaappaissa. Puolet ajasta vietinkin sitten paljain jaloin asfaltilla seisten. Ruohikko kun ei ollut vielä oikein torstain tulvasta selviytynyt. Perjantaina lauloinkin (kiljuin/huusin) sitten ääni käheänä Apulannan ja Haloo Helsingin tahtiin. Muistelin myös miten ala-asteella lintsattiin kavereiden kanssa koulusta ja vilisttetiin katsomaan Apulantaa Jyrki tv:n kuvauksiin.

Äippäkin vietti pari viikkoa heinäkuun alussa luonani ja kävimme syömässä italialaisessa ravintola Piemontessa. Äippä söi lohta ja minä vuohenjuustorisottoa. Äipän annos oli hieman kuivan puoleinen. Risottoni oli todella maukasta ja nautin sen rinnalla luomuvalkkaria.

Ennen päivällistä kävimme hyödyntämässä Tampere Tunnetuksi passin tarjouksen Castropub Nordicissa, kaksi lasia proseccoa yhden hinnalla. Ja ainakin Sokoksella saa käyttää passin molemmilta puolilta (suom ja eng) tarjouksen eli vielä voidaan toivottavasti käydä nauttimassa proseccoa. Äippä hemmotteli myös lastaan ja teki torstaina jääkaappiin jäähtymään kannullisen sangriaa joka sitten odotti minua viileänä kun pääsin töistä kotiin perjantaina. Ihanan kannun Äippä löysi kirpputorilta ja se sopii kyllä mainiosti sangria kannuksi.














Äipän kanssa teimme myös sen virheen että kävimme tutustumassa Tampereen kissakahvilaan. Voi mitä ihania laiskoja söpöyksiä siellä olikaan. Tämä johti siihen että taas pitkästä aikaa aloin miettimään kissan hankintaa. En ole ennen kuullut tästä Kisu ry:stä ja päätin katsastaa heidän sivunsa. Ja niinhän siinä sitten kävi että kuin kohtalosta sieltä sivuilta minua galaxi silmillään tuijotti Nessi. Nessi tarvitsi itselleen ihanaa ihmistä joka antaisi sille kaiken huomionsa. Pari päivää mietin mutta en vaan voinut vastustaa tuota katsetta ja niin sitten kävi että laitoin kyselyä olisiko Nessi vielä vapaa. Ja olihan se. Kaksi viikkoa viestin jälkeen Nessi tuli kotiin. Ja todellakin näytti heti tajunneen saaneensa oman kodin. Viisi minuutia saapumisesta Nessi leikki jo leluilla ja vaelteli ympäri kämppää rohkeasti. Ekana iltana tuli jo sänkyyn rapsutuksia hakemaan. Ja muutaman päivän jälkeen ollaan oltu jo ovella vastassa kun tulen töistä.

Nessi the cute Loch Ness Monster

Yhteysongelmia ja Seili

Hiihtoloma meni mukavasti Saimaan maisemissa ja hiljaisuudessa. Kukaan ei edes ottanut yhteyttä lomapuhelimeen. Kauniit oli kyllä maisemat ja muutamana päivänä saatiin pelkkää auringon paistettakin. Metsässä oli mukava tehdä kävelyretkiä kun oli hankikanto.

 Perjantaina lähdettiin aamupäivällä Mikkeliin pyörimään. Käytiin jo meno matkalla aivan loistavassa ravintolassa. Ehkä parasta ruokaa mitä olen tähän mennessä ravintolasta saanut (koska Iskän ruokahan on aika parasta). Gastropub Eino tarjosi mitä maittavimmat ateriat ja jouduimme tosiaan palaamaan samaan paikaan mökiltä lähdettäessä. Samat annokset syötiin tosin toisin päin. Poropurilainen ja hirvinakit sekä alkuun mahtavimmat valkosipuli leipäpalat ikinä. Poropurilaisen ihanan makuyhdistelmän takasi lähituotannon kutucheddar ja marinoidut sipulit. Hirvimakkaroiden jallusinappi ja olutkastike oli kuolettavan hyvä yhdistelmä. Valkosipulileipään oli käytetty itse tehtyä ruisarinaleipää sekä runsaasti valkosipulia.


Ennen Mikkeliä kävimme Ollinmäen viinitilalla. Mukaan tarttui muutama viini kotiin ja tuliaiseksi sekä jo aikaisemmin viikolla hyväksi todetut siiderit. Kuivan valkoherukka viinin vein Annalle tuliaiseksi ja heti sen tietenkin maistelimme ja hyväksi totesimme. Puolimakea valkoherukka viini oli myös maukasta, ei onneksi niin makeaa kuin yleensä suomalaiset viinit.

Päätin myös maistaa vuoden mittaan Vuoden viini- kisan parhaimmiston. Tosin punaviinit varmasti jäävät maistamatta eli keskitytään valkoviineihin ja hintaluokkaan alle 11 euroa. Ensimmäiseksi valitsin Uuden maan viineistä Chileläisen pronssisijalle päässeen Chardonnayn Santa Rita 210. Maku oli raikas ja hedelmäinen ja tosiaan hieman yrttinen mutta ei liikaa. Itse en tykkää yrttisistä viineistä koska ne tosiaan maistuu ihan oreganolle ym. Jos vaikka näitä voittajia maistamalla saisi jotain oppia mikä on hyvä viini. Tai no hyvä viinihän on todella vain makuasia. Itse pidän kovasti saksalaisista puolimakeista viineistä joiden hinta on alla 9 euroa.

Mikkelissä kävimme myös ihanassa elokuvateatterissa katsomassa Big Gamen. Oli todella mukava päästä teatteriin joka ei ole finnkinon konsepti paikka. Oli kuin olisin astunut suoraan 20-luvulle vain penkit ja tekniikka oli nykyaikaa.

 Päätin myös hieman vielä hemmotella itseäni ja tilasin Ralph Laurenin olkalaukun Bootzista ja löysin myös Fidalta kahdet ihanat korkokengät, toiset tietenkin Italiasta.
Vihdoinkin sain ostettua myös lasimaljakoihin kiviä jotta sain niistä kynttilänjalat televisiotasoni viereen.

Pääsin yleisöksi myös Ylen uuden sarjan kuvauksiin. Sarja on jatkoa viime talvena kuvatulle Rauhassa Elastinen ohjelmalle.Tällä kertaa keikan Mediapoliksessa heittivät Maija Vlkkumaa, Robin, Egotrippi, Pariisin Kevät, Jenni Vartiainen ja Jukka Poika. Yleisöksi ilmoittauduin Jenni Vartiaisen keikalle ja Egotripistä sain nauttia työpisteellä.

Kauniita maisemia ja askartelua klo 2:30

Juu eli kuten laitoin muistiin itsellekin eli Elixian hölkkä mentiin Annan kanssa aikaan 1:25. Eli ihan tyytyväisiä ollaan itseemme. Kun ei siis olla tuota hölkkäämistä kauaa vielä harrastettu. Vielä keskiviikkona päätimme hienosti urheilijamaisesti mennä pispalaan piknikille illalla. Tarjolla oli viiniä, juustoja, pähkinä-rusinapatonkia ja macaronseja. Samalla neuvoteltiin taktiikasta jolla päästään maaliin asti. Ja mikäs se oli näissä maisemissa illanvietto.

 Strategiaksi sitten päätimme tämän:
Mentiin kevyesti kävelyä ja hölkkää vaihdelle ja kun alkoi hölkkä hieman jo hengästyttämään vaihdettiin kävelyyn jotta varmasti jaksetaan koko matka. Kun ei olla siis aikaisemmin vedetty näin pitkää lenkkiä hölkkällä. Kävely reissuja ja pyöräilyä ollaan menty pidempää matkaa mutta niihin on aikaakin käytetty enemmän. Ihan hyvältä tuntui ja kivasti oli juomapisteitä muutama matkan varrella jotta sai vettä tai urheilujuomaa nauttia. Ja matkan varrella olleet jorpakot houkutteli uimaan mutta matkaa oli jatkettava.

Olihan se kiva ilmaiseksi tapahtumaksi. Hieman kyllä pettymystä tuotti "tuotekassi" ja lenkin jälkeen tarjottu eväs, joka oikeastaan koostui tuotekassin sisällöstä. Mutta kyllä se nyt kelpasi kun ei ollut aamupalaa kerinnyt syömään. Lenkille otin siksi varmuudeksi mukaan proteiinipatukan mutta ei siihen onneksi tarvinnut turvautua. Maisemat nyt oli perus metsää ja teiskontien vartta. Ja jotenkin kyllä nauratti kun päästiin teiskontielle ja tajusi että ollaan linnainmaalla asti ja kuinka pitkä matka tuntui olevan vielä takaisin TAYS:lle. Siinä meinasi jo hieman alkaa väsyttämään mutta eihän tuo matka sitten ollutkaan niin pitkä miltä se sielun silmin näytti. Naureskeltiin jo Annan kanssa että hypätään bussiin ja jäädään pysäkkiä ennen pois ja juostaan maaliin.

Myös siitä ollaan tyytyväisiä että samaan aikaan osa juoksi puolimaratoonia ja heistä meni ohi vain kolme ensimmäistä hieman ennen kun päästiin maaliin. He siis juoksivat saman lenkin kahdesti. Kun sitten saatiin koitokseen tämä hölkkä ja kotiin päin lähdettiin naureskeltiin että kestää varmaan sama aika kun kavutaan kalevan kankaalle bussipysäkille, mutta ripeästihän se meni. Kotiin päästyäni nautin pitkästä suihkusta ja venyttelystä. Tosin kuitenkin seuraavana päivänä toinen pakaralihas oli aivan jäätävässä kunnossa. Muuten oli hyvä olo.

Siskonikin tuli tuolloin torstai iltana kyläilemään viikonlopuksi. Tai no siis kyläilyn teemana oli saada hänen hääkutsunsa valmiiksi jotta saatiin ne postiin maanantaina. Perjantai meni töissä ja lauantaina kierreltiin aamupäivä kaupungilla. Käytiin syömässä koskikeskuksen Daddy's ravintolassa ja kotiin päästyämme aloimme tehtailla kutsuja loppuun. Ja siinähän sitä sitten meni aikaa. Nukkumaan päästiin klo 2:30. Tai sisko jäi vielä kirjoittamaan kuoriin osoitteita.
Mutta kaikki saatiin valmiiksi ja tyytyväisiä ollaan.

Lauantaina käytiin vielä siskon kanssa lenkilläkin illalla. Ja taas huomasi miten se onkin helpompaa kun on seuraa. Onko se jotenkin alitajuntainen juttu että jaksaa paremmin juosta kun on kaveri vai osaako sitä sitten juosta oikeaa tahtia kun puhuu samalla? Miettiikö yksinään juostessa sitten sitä henkitystä ja juoksun raskautta niin paljon? Tehtiin kiva 4,5 kilometrin lenkki ja hyvältä tuntui.

Maanantaina kiikutin sitten kutsut ihan postikonttoriin kun pelkäsin että joku kuitenkin päättää tuikata juuri sen postilaatikon tuleen tai kataa sitsään vettä johon kutsut on laitettu. Joten oman hyvinvointini taateen vein kutsut konttoriin. Nyt sitten heinäkuun loppuun asti täytyy vastailla kaikkiin tuntemattomiin numeroihin ilmoittautumisia odotellen. Onneksi olen ladannut fonecta caller palvelun joten ainakin osa numeroista varmasti löytyy.

Maanantaina töiden jälkeen lähdin myös lenkille ja testasin samalla onko siinä kaverin kanssa juoksemisessa kyse siitä puhumisesta. Supisin siis itsekseni aina kun ei ollut vastaantulijoita. Ja ei se kyllä auttanut. Puuskutin enemmän kuin siskon kanssa lenkkeillessä vaikka omasta mielestä juoksin samaa vauhtia samat pätkät. Kai se siis on joku vertaistuki juttu sitten. Mutta lenkin jälkeen tuntui kyllä jotenkin niin hyvältä.

Tiistaina ei sitten aamulla tuntunutkaan niin hyvältä. Johtui kai myös ilman lämpötilasta joka oli "hiukkasen" korkeampi kuin illalla. Kävin siis juoksemassa ihan pienen noin 1,8 kilsan lenkin ennen kuin tein kotona lihaskunto harjoituksia. Ja jo tuo pieni lenkki otti muka voimille niin kauheasti. Sain kuitenkin tehtyä kaikki ajattelemani lihaskunto jutut mutta hiki valui kuin saavista koko ajan. Eilen päästin pitää välipäivän ja tänään sitten suuntaan taas lenkille kun pääsen töistä kotiin.

Huomenna sitten kaupungille päivällä ja terassille nauttimaan auringosta, sekä illalla vielä pienellä lenkille. Lauantaina olisi sitten Likkojen Lenkki ja se ei enään onneksi pelota miten siitä selviää kun on jo 10 km hölkätty. Toivottavasti päästäisiin kuitenkin vaikka tuntiin tuo 8,5 kilometriä hölkkäämään.

Mustia pilviä ja auringon paistetta

Viime lauantaina lähdettiin poikaystävän kanssa samaan aikaan lenkille. Tosin eri suuntiin ja eri kulkuvälineillä. Enkä välttämättä olisi edes saanut itseäni lenkille ellei hän olisi hieman patistanut. Itse suuntasin uudelle reitille juosten ja hän lähti polkupyörällä kiertämään Hervantaa. Harmikseni en saanut sports trackeria päälle joten lenkin pituus ja muu jäi arvailujen varaan. Noin puoli tuntia kuitenkin ajallisesti meni ja 2 juoksu osuutta tein, toinen lyhyempi ja toinen pidempi koska juoksin alamäkeen. Lopuksi tein vielä lyhyen loppu spurtin ja kirmasin pienen mäen ylös kotiovelle. Ihan hyvältä tuntui ja lenkin päälle vielä tein lihaskuntoa.

Sunnuntaina en meinannut ensin käydä juoksemassa ollenkaan. Mutta iltapäivällä istuin sohvalla ja alkoi musta pilvi kasvamaan pään päällä. Jotekin vaan alkoi harmittamaan ja oli pakko lähteä pikku juoksulle. Vein samalla vapuksi lainaamani elokuvat takaisin makuuniin ja sitten pyrähdin pienen mutta nopean lenkin "korttelin" ympäri takaisin kotiin. Olisko ehkä ollut hieman alle kilometrin. Sunnuntaina poikaystäväni halusi myös pitkästä aikaa ruuaksi kanakeittoani ja sitähän sitten tehtiin yhdessä taas puolelle pataljoonalle.

Maanantain ei paljon 12 tunnin työpäivän jälkeen lenkkeilty mutta tiistaina meninkin sitten ennen töitä salille. Tein uusia liikkeitä ja keskityin reisiin. Tietenkin tein normaalit 150 vatsaa ja punnerrukset ym.Treenin jälkeen kerkesin vielä hetkeksi saunaan nauttimaan. Ja tietenkin jatkoin hemotteluani ja kävin ensimmäistä kertaa hakemassa viereisestä Pannu & Huone bistrosta kokeiluun lounasta. Mukaan tarttui täytetty paprika lisäke salaatilla ja riitti mainiosti evääksi töihin. Ja maittavaa oli. Heidän käyttämänsä vinegrette on todella herkullista.

Eilen päätin myös "aloittaa" kesäpukeutumisen kun mistä sitä tietää jos nämä on ne kesän ainoat lämpimät aurinkoiset päivät. Suomen kesästä kun ei voi tietää. Tänään sitten päälle valikoitui vielä vähän kesäisempää, hieman ranska inspiraatiota.

Tänään sitten illalla suuntaan vielä Annan luokse pitämään pientä suunnittelu palaveria huomista varten. Ehkäpä nautimme hieman viintä ja Eurooppalaisen ruokatorin herkkuja. Taitaa taas olla pakko käydä noutamassa muutama paketti taivaallista normandian juustoa. Viimeksi kun myyjältä sain tietää että sen voi pakastaa niin täytyy varastoon hankkia kun ei aina ole saatavilla. Ja hinnassakaan ei ole valittamista 3 kpl / 10 €.

Huomen illalla myös Siskoni tulee kyläilemään ja loppuviikko meneekin sitten hänen hääkutsujensa viimeistelyssä ja kai sitä joutuu ideaparkkiinkin lähtemään. Loppu viikosta ja Hölkästä sitten lisää sunnuntaina. Palaillaan...

Klara vappen ja bootylicious kuolema

Taas on arki päällä vapun jälkeen ja sanomattakin kai selvää että tiistaina ja keskiviikkona jäi treenaukset vähän vähemmälle. Maanantaina kävin kyllä lenkillä ja hyvin meni. Juoksu osuudet oli molemmat yli 6 minuuttia. Ensi viikon torstaina tosiaan sitten on tuo testi juoksu Annan kanssa. Mitäköhän siitäkin tulee. Hieman maanantain lenkillä otti taas pohkeesta mutta hyvässä sovussa kuitenkin mentiin loppuun asti.

Tiistaina töiden jälkeen piti mennä salille mutta tajusin aamulla että en kerkiä sitten enään kauppaan, joten vappu voitti salin tällä kertaa. Kaupasta tarttui mukaan kaikenlaista herkkua illalle ja aamun brunssille. Illan päätin viettää kotona leffojen parissa lämpimässä. Turha sitä keskustaan lähteä kylmään sateiseen ilmaan kun kaikki paikatkin olisi täynnä ja yöllä on turha päästä bussiin, kokemuksesta voin sanoa. Poikaystäväni vietti tietenkin perinteistä Teekkari wappua ystäviensä kanssa keskustassa ja joutui sitten kävelemään kotiin aamulla kun täysi bussi pyyhälsi ohi. Minä nautin juustoja, viiniä ja kuoharia kera leivoksen.

Aamulla tosiaan nautin yksin brunssia poikaystävän katsellessa vierestä mehua hörppien. Brunssilla tietenkin pekonia, munia, nakkeja ja croisantteja marmelaadilla ja kuoharia päälle. Brunssin jälkeen suuntasimme kaupunkiin katselemaan perinteistä Teekkarikastetta tällä kertaa hiukan haikein mielin kun tänä vuonna kastettiin poikaystäväni killan viimeiset fuksit. Aurinko paistoi ja hienoa oli, hieman välillä kylmähkö tuuli haittasi. Ja kuoharia tietysti nautittiin myös.

 

Torstaina pääsin taas töiden jälkeen salille. Päivällä ajatuksena oli vetää kaksi 30 minuutin jumppaa putkeen ja sitten kotiin päästyä käydä vielä lenkillä. Ei ihan mennyt nämä suunnitelmat putkeen. Ensimmäisenä olin cardio energyssä alkulämmittelyssä ja sitten pääsin kokeilemaan uutta Bootylicious tuntia. Apua!!! Naureskelin ensin mielessä kun ohjaaja hehkutti omien lihastensa olleen tunnin jälkeen neljä päivää kipeänä, mutta mieli muutti nopesti tunnin alettua. 

 

Tunti oli ihan mielenkiintoinen ja uskon sen todella tepsivän pakara-, reisi- ja vatsalihaksiin muutaman kerran jälkeen. Tämä tunti tosin oli yhtä sähläystä kun oli kyseessä siis aivan ensimmäinen kerta kun tunti vedettiin. Sali oli tupaten täynnä ja liikkestä liikkeeseen vaihdettiin sekunnin sadasosassa. Ja välillä kaikki pyöri ympyrää sekaisin liikkeistä. Jatkossa uskon että on hiukan väljempää ja tunti selkeämpi, toivottavasti. Hiki kyllä valui nytkin ja aamulla kipeänä oli pohkeet ja alaselkä. Reidet ja pakarat eivät kyllä ole kipeänä mutta ehkä venyttelin tarpeaksi kotiin päästyäni. Ensi viikolla yritän päästä aamusta ennen töitä näille tunneille. 

 

Tänä perjantaina kerkesin aamulla nauttimaan kunnon aamupalan ja päätin paistaa pitkästä aikaa meille ihania amerikkalaisia pannukakkuja. Illalla suuntaan Annan luokse nautiskelemaan hyvästä ruoasta ja juomasta.

Reisiä ja sushia

Jaa-a mistäköhän sitä taas alottais? Keskiviikkona lenkki meni hyvin kun oli taas vähän pienemmät juoksuosuudet. Nyt olen jo oppinut taas hitaampaan menoon ettei tule viiletettyä kuin Bolt. Lenkistä ei oikein muuta kirjotettavaa vähän oli vaikeata lähteä mutta kun pääsi ulos niin piristys tuli ja mieli kohosi. Keli oli ihan Ok, aurinko olisi voinut enemmän paistaa tietenkin. Torstaina tosiaan menin salille. En kerinnyt töistä aikaisempaan bussiin joten Powerin kokeilu meni ohi suun tällä kertaa. Huomasin kyllä mainoksen uudesta bootylicius treenistä ja täytyy ottaa selvää milloin sitä pääsisi kokeilemaan. Sain kyllä hyvän treenin vedettyä kuitenkin ja hieman ehkä innostuin pitkästä aikaa tekemään erilaisia etureisi harjotuksia ja sen tunsi seuraavina päivinä.

Perjantaina sängystä ylös nousu jo oli vaivan takana ja kun muistamattomana kyykistyin pakkaamaan laukkua niin meinasin joutua pyytämään poikaystävää nostamaan minut ylös. Onneksi sain pidettyä kunniani ja kontauksen kautta pääsin siististi ylös kuin kaikki olisi hyvin. Salin jälkeen kävin rentoutumassa taas privet höyrysaunassa. Sinne menen yleensä jos haluan rentoutua ja venytellä rauhassa kun siellä todella harvoin muita on.

 Kotiin päin mennessä oli pakko kyllä käydä nostalgioimassa Pynsän Läskissä ja ostaa lihapiirakka mukaan bussimatkalle. Oli siellä myynnissä niitä ihania täytettyjä 1€ juustosämpylöitä joilla elimme puolet ammattikoulu ajasta. Surukseni kyllä kuulin että täytetyt 2 € patongit eivät enään tule valikoimiin koska niitä leiponut nainen on lopettanut patonkien valmistuksen. Meinasi siinä itku tulla. Lauantaina töiden jälkeen valmistauduin nopeasti ennen kuin hipsimme Ystäväni Annan kanssa naapuriin kaverin synttäreitä juhlistamaan. Tarjolla oli mainioita itse tehtyjä susheja

Ja tietenkin maistelimme myös Sakea

Saken maistelu olikin mielenkiintoista. Kukaan ei uskaltanut haistaa ja maistaminenkin oli työn takana. Kaikki nyrpistelivät nenäänsä eikä uskaltanut olla ensimmäinen. Ihan kuin oltaisiin jotain myrkkyä oltu ottamassa. Odotuksemme oli aivan jotain muuta. Yllätykseksemme Sake ei oikein maistunutkaan miltään, ehkä hieman etikkainen maku, mutta silti todella pehmeä. Tosin eihän Sakessa prosentteja ole kuin 15%.  Alkoholi ei maistunut lainkaan.  Tosin en kyllä alkaisi juomapelejä tai muuta Sakella vetelemään ei se kuitenkaan niin hyvää ollut. Joskus täytyy vielä testata lämmitetty Sake. Mutta kyllä sitä kuitenkin mieluummin Sakea vetäisi kun raakaa viinaa jos täytyisi valita. 

Ystäväni Annan kanssa ollaan nyt myös aloitettu maistelemaan laadukkaampia viinejä joita yleensä juomme, Annan ostettua viinistä viiniin-kirja. Tällä kertaa Anna valitsi 4 tähden luokasta Saksalainen jälkiruoka/seurustelu viinin Hoffman-Simon Piesporter Goldtröpfchen Riesling Auslese.

Ehkä tässä tuli esiin meidän junttimaisuus. Viini oli makeaa ja ihan hyvää, emme maistaneet mitään erikoista tai laadukasta. Omasta mielestä ihan hyvä, mutta pidättäydyn kyllä ihan omassa 2 tähden Devil's Rockissa. Seuraavaksi ehkä valitsemme jonkin hieman kuivemman. Emme siis kokeneet mitään hienoja makukokemuksia emmekä luovu omista 1 ja 2 tähden suosikeistamme. 

Kavereiden suunnatessa nokkansa kohti keskustaa ja crebausta siirryin minä omaan sänkyyn ukkoni kainaloon nukkumaan. Alkoi valitettavasti viikko ja aamuinen työvuoro painamaan päälle. Hauskaa oli ja pitkästä aikaa oli ilo toimia synttärisankarin hovikampaajanakin.