Pitkästä aikaa minulla oli vain aamuvuoroja koko viikko ja täytyy sanoa että vaikka onkin ihana päästä aikaisin töistä niin ei nämä aamuherätykset ole edelleenkään minun juttuni. Torstaina esimerkiksi pistin kumisaappaat jalkaan kun näyttää että voisi sataa. Ihan hienoa sinänsä mutta kun en ottanut mitään sateenvarjoa mukaan. Olisihan ne sukat tosin pysyneet kuivina. Onneksi ei sitten satanutkaan vaan aurinko paistoi ja porotti kun töistä lähdin.
Tosiaan pitkään olen odottanutkin syyssateita jotta saisin käyttöön uudet ihanat kiilakorko kumisaappaani, mutta ei ole sateita näkynyt. Yksi päivä sitten päätin taas että ei tänään kuitenkaan sada ja lähdin töihin nahkakengät jalassa, trenssi niskassa ja villapipo päässä. Töistä lähtiessä tihutti ihan pientä sadetta ja ajattelin että ei se kuitenkaan kastele. Loppujen lopuksi seisoin bussipysäkillä odottamassa bussia noin 10 minuuttia kengät, takki ja pipo märkinä hiuksista vesi vaan valuen. Kyllä hieman hymyilytti kun bussiin nousin ja aloin kuivaamaan silmälaseista vesiä pois.
Perjantaina oli taas Teekkarileski ilta (yö) kun Poikaystävälläni oli killan avajaissauna. Kysyin torstaina tulisiko hän kotiin ennen aamu kuutta.... Ei tullut. Poikaystäväni kömpi kotiin klo 6:14. Aamulla näytti kaikki olevan hyvin mutta "aamupala" klo 14:00 päätti sitten että vatsa ei ole sille tarkoitettu paikka. Ja muutaman muunkin kerran vatsa päätti tyhjentää itseään. Ensin ajattelin viettää leski iltaa leffan parissa ja hakea herkkuja kaupasta, mutta sitten töissä muistin että leffaanhan on tullut uusi kauan odottamani ihana Riddick. Päätin siis suunnata suoraan töistä leffaan ja nauttia iltapäivän Vin Dieselin kuumasta kropasta ja Bad Boy- asenteesta. Siinä vain on sitä jotain. Torstai iltana katselimme myös Poikaystäväni kanssa uuden Iron man 3. Hauskahan tuo vieläkin on ja hyvä lopetus Iron man elokuville. Tai ainakin näille "oikeille".
Lauantaina Siskoni yllätti minut ja lähdettiin baariin tanssimaan. Selvennykseksi että Siskoni ei käy baareissa kuin ehkä kerran puolessa vuodessa / vuodessa. Muutenkin ilta oli yllätyksiä täynnä. Siskoni joi jopa kaksi alkoholillista drinkkiä ja kotiin tulimme vasta klo 3:50. Taitaa tämä Tampereen ilma olla haitallista Siskoni hengittää kun tälläistä tapahtuu.
Saatiin vihdoin ja viimein pidettyä kiinni sovitusta tapaamisesta ystäväni Nooran kanssa ja päästiin vaihtamaan kuulumisia ja tietenkin käytiin ulkona syömässä. Tällä kertaa valittiin vanha tuttavuus Pancho villa. Ja ruoka oli edelleen yhtä hyvää kuin aina ennenkin. Oli kyllä sellaista pallottelua että saatiin sovittua aika kun melkein kuukauden ajan joutui aina vuorotellen toinen peruuttamaan kun tuli työvuoroihin muutoksia ym. Ja juuri edellisessä kerralla oltiin päätetty että tavataan useammin. No yli kuukausi siihen taas meni. Jospa seuraava kerta olisi helpompi järjestää...
Pääsin myös ystäväni Annan kanssa käymään niin kuuluisalla tämän kesän hittipaikalla. Anna oli ilmoittautunut netissä Moro-lehden kilpailuun jossa 200 onnekasta pääsi laivareissulle Tampereen uittotunnelille. Ja tietenkin mietä onnisti. Naurettiin Annan kanssa kuinka hienoa laatuaikaa me yhdessä vietämme kun sateessa jäätävässä ilmassa talsimme tyhjässä suorassa tunnelissa päästä päähän ja kuuntelimme haitarin musisointia laivamatkalla. Voitti onneksi Anna hienon Moro- pipon takaisin tullessa pidetystä tietokilpailusta. Risteilyltä sitten hilppasin viettämään tuttuni yllätys synttäreitä iidesrantaan.
Tänään piti käydä hakemassa apteekista aseita flunssan torjuntaan koska olen jälleen kerran päättänyt että tämä alkava kurkkukipu ja nuha eivät saa ottaa valtaa. Yleensä onneksi en joudukaan sairalomalle jäämään vaan bafusin, nenäsuihke ja panadol hot pitävät flunssan loitolla.
H&Mltä saapui tilaamani syyskengät ja nahkahousut, nyt kun vielä löytäisi jostain sopivan maiharitakin niin olisi syyslook valmis. Löysin vihdoinkin myös hyvin istuvan ja hyvän näköisen trenssin. Yllätys yllätys sekin H&Mltä. Maiharitakin löydettyäni olisi takkivalikoimani koossa. Löytyisi hyvä trenssi, maiharitakki, pitkä ja lyhyt toppatakki, kesäksi muutama hyvin istuva jakku ja tietenkin vettä ja tuulta pitävä haglöfin takki.
Pöydällä lojui pussillinen kotimaisia omenoita jotka yksi remonttityömies toi meille tytöille töihin. Päätin tehdä niistä sitten omenapiirakkaa kun ei niitä muuten olisi tullut syötyä. Ja mikäs sen parempaa onkaan kun ilmat kylmenee kun lämmin omenapiirakka ja vaniljajäätelö.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille! Kohtaa saa alkaa tekemään piparkakkutaikinaa ja kuuntelemaan joululauluja.
