Jänistä ja macaroneja

Helmikuussa oli Vapriikissa näytteillä jääkauben elukoita. Mammutteja odotin eniten ja komeita ne kyllä oli, mutta olen aina kuvitellut että ne on paljon isompia kuin norsut.... Mielestäni nämä mammutit ainakin oli ihan saman kokoisia kuin Helsingin luonnontieteenmuseon aulan Afrikan norsu tai sitten tila vain hämäsi paljon. Sapelihammastiikerikin oli minusta kovin pieni, mutta jonkinlaisen kauriin sarvet oli kyllä valtavat. Kannattaa käydä tutustumassa näihin. Näyttely on esillä vielä 14.8 saakka. Samalla voi vilkaista huhtikuussa auennut Hurriganes.

Vapriikin mammuttiperhe

Maaliskuussa muutettiin sitten vesivahinkoremontin alta sijaisasuntoon ratinan rantaan Ihan ei järvimaisemaa siunaantunut, mutta iso lasitettu parveke oli kovasti Nessin mieleen. Myös hotellilakanoissa nukkuminen oli aika luksusta. Muuttaminen oli kyllä näin remontin alla vaikeaa. Ajatuksissa kuitenkin oli että noin 4 kk rmeontti kestää. Kaikkea ei tarvitse mukaan. Mitkä menee kellariin, mitkä vuokrattuun varastoon ja mitä kaikkea tarvitsee mukaan. Pitää ottaa kesävaatteet ja Pariisin loman varusteet mukaan. Tarvitseeko kirjoja tai leffoja mukaan?!!?? Ei kuitenkaan jaksettu kauaa sijaisasunnossa sitten oleskella kun kuultiin että remontti kestää ainakin syyskuun loppuun ja päätettiin sitten vaihtaa vanhaan taloon eri asuntoon. Heti olikin vapaana ihana kaksio ja muuttamaan päästiin jo toukokuun alussa.

Hotelli lakanoissa oli mukava köllötellä.

Uusi pihavahti ilmoittautuu.

Maaliskuussa tuli tehtyä päiväreissukin sumuiseen Turkuun ja kävin katsastamassa tuomiokirkon ja Aboa Vetus. Aboa Vetus oli kyllä mielestäni aika hieno, vaikka ei niin paljon siellä nähtävää ollutkaan. Kesällä ajattelin käydä uudestaan ja kiertää Turun linnan sekä Luostarinmäen käsityöläismuseon. Muistan joskus siellä nuorempana käyneeni ja se oli hieno paikka.

Aboa Vetus

Huhtikuussa yhteistyökumppanimme tarjosi meille mukavan illallisen Finlaysonin palatsissa. Nautin kolmen ruokalajin menun suositusjuomineen. Maistoin ensimmäisen kerran jänistä ja täytyy kyllä sano että se suli suussa. Liha oli niin mureaa ja maukasta. Finlaysonin puitteetkin on ihan mukavat.

Alkuruuaksi lohta ja parsaa

Pääruuaksi jänistä

Toukokuussa pääsin vihdoin ystäväni Annan kanssa Pariisiin. Ja kyllä siellä vain oli ihanaa! Tunsin ensimmäistä kertaa todellisen rauhan, ihan kuin olisi tullut kotiin. Kaippa olen sitten edellisessä elämässäni ollut Pariisitar! Kävimme myös Versaillesissa päivän reissulla. Käveltyä tuli linnassa ja puistossa 21 km... Koko viikon aikana tallustettiin ympäri Pariisia noin 80 km. Aamuista tuli mukava rutiinikin. Haimme kahvit kahvilasta ja ihanat patongit Eric Kayser nimisestä konditoriosta. Patonkeihin oli leivottu joko kinkkua ja juustoa tai chevretä ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Aamupala nautittiin ihanassa puistossa joka viime viikolla näyttäytyi myös mukavasti elokuvassa. Oli hauska katsella elokuvaa ja ensimmäistä kertaa tajuta olleensa ihan samassa paikassa. Herkkuja tuli tietenkin syötyä joka päivä ja tuhlattiin rahaa myös kaupungin (maailman) parhaista macaroneista kinasteleviin putiikkeihin. Molemmat oli kyllä maukkaita, mutta Pierre Hermén kirpeät passion macaronit oli ehkä parhaita. Laduréen Marie Antoinette macaronit olivat kyllä aika kauheita. Muuten Laduréen perinteiset maut olivat hyviä, varsinkin vanilja. Laduréen paketitkin olivat aivan ihania ja säilytän niissä nyt pieniä hajuvesipullojani.

Ihana rauhaista puisto jossa aamupala aina syötiin.

Maailmanpyörän näkymä

Herkkuja herkkuja herkkuja kaikkialla!

Ericin patonki ja kahvilan cappucino.

Versaillesista Laduréen herkkuja

 

Hitsaushanskat ja tylsä mysteeri

Tammikuun lopussa päätin hieman arki hemmotella itseäni ja kävin katsastamassa Finnkinon mysteerinäytöksen ja nauttimassa elämäni ensimmäisen avokadopastan. Elokuva oli suuri pettymys. vaikka jokin on Cannesin elokuvafestivaalien menestys ei se silti välttämättä ole hyvä. Puolet salista lähti kesken elokuvan ja edessäni ollut mies otti pienet päiväunet ennen poistumistaan. Carol- elokuva oli hyvin tylsä kuvaus 50-luvun lesboista. Tarinasta olisi saanut niin paljon paremman ja kiinnostavamman. Meinasin ensimmäistä kertaa myös itse lähteä kesken elokuvan. Onneksi ostin lipun kulttuuriseteleillä enkä omalla rahalla. Ainut plussa oli kylkiäisiksi saadut pähkinät. Jos mysteerinäytösten taso pysyy tällä tasolla ei niitä varmasti kauaa järjestetä. Avokadopasta sentään oli ihan maittava, mutta jälkiruuaksi nautit minimunkit sitkeitä ja hieman kovia. Olen käynyt nyt pari kertaa syömässä Bistro Fabricissa ja ruoka on kyllä ollut maittavaa. Ja sisustus on minusta aivan ihana.

Lähikaupastakin löytyi pala lapsuutta, en tiennyt että näitä kortteja vielä tehdään ja myydään. En tosin yhtään muista miten näillä pelattiin. Jonkinlaisia perheitä piti saada kasaan.

Kävimme Äipän ja Mummin kanssa syömässä Tillikassa. Sisustukseltaan paikka oli jotain aivan muuta mitä olin odottanut. Olen käynyt muutaman kerran Tillikan kellarissa ja luulin yläkerran jäljittelevän samaa tummaa tyyliä, mutta se olikin hyvin raikas ja valoisa. Baaritiskin valotolpat olivat aivan mahtavat. Tosin hieman keskellä olevat pöydät toivat mieleen 90-luvun ja henkilöstöruokalan. Maistoin myös elämäni ensimmäiset blinit ja täytyy kyllä tunnustaa että eivät aivan olleet minun mieleen. Ehkäpä se on se tattari. Alkupalan saaristolaisleipä tikut ja puolukka-piparjuurimajoneesi oli jotain aivan taivaallista. Olisin voinut syödä niitä koko ateriaksi. Jälkiruuaksi otin keskituloisen ritarit ja ne kyllä olivat ihan hyviä. Itse ehkä tykkään enemmän ritareissa paksummasta palasta joka on pinnalta rapea. Olin myös niin nälkäinen etten muistanut ottaa kuvia muuta kuin blinistä.

Nessi joutui käymään korvalääkärillä ja päätimme Äipän kanssa käydä ostamassa samalla uusi kuljetuskoppi, kun tuo vanhaan laitto on ollut "hieman" hankalaa. Nessi on kääritty pyyhkeeseen jotta se ei saa kynsillä kiinni kankaisen kuljetuskopan reunoista. Uuteen koppaan tein mukavan patjan ja päälle talveksi mukavan fleecepussin. Onneksi lääkäri käynti ei näytä aiheuttaneen traumoja uuden kopan suhteen. Muutaman yön Nessi nukkuikin kopissa, mutta sitten kaivattiin taas sänkyyn tyynyn viereen. Muutaman viikon joudun laittamaan Nessin korviin lääkettä ja puhdistamaan niitä. Lääkkeen anto onnistuu, mutta puhdistukseen tarvitsee kaksi ja hitsaajan hanskat.

Helmikuu ei alkanut niin mukavissa merkeissä. Talossani rikkoutui sadevesiviemäriputki ja katosta tippui vettä sunnuntai illasta maanantai iltaan. Vahinkojen laajuuden selvitys on vielä kesken, mutta näillä näkymin remontti kestää noin 2-3 kuukautta. Kohta siis joudutaan hetkeksi Nessin kanssa evakkoon. Huoltoyhtiön toiminta kyllä oli aika huonoa. Koko yön joutui pelkäämään tuleeko katto alas ja astiatkin meinasi loppua kesken, kun päivystäjä ei voinut edes tuoda imutyynyjä tai ämpäreitä avuksi. Putkimies kun tulee vasta aamulla töihin vaikka 6 asuntoa kärsii vuotavasta katosta... Koko maanantain töissä mietin onko katto tullut alas ja onko Nessi jäänyt sen alle.

Innostuin taas pitkästä aikaa hieman laittamaan kampauksia töihin. Viikon ajan jaksoin aamuisin kiertää hiuksia erilaisiin muotoihin. katsotaan josko kesällä jaksaisi taas enemmän. Talvella on hieman hankalaa kun ei voi sitten pitää pipoa ja korvat jäätyvät.

53 kassaa ja peilifixi

Taas on mennyt ihan liikaa aikaa edellisestä päivityksestä. Kaikkea en taida muistaa nyt loppu vuodelta, mutta yritetään suurin osa kertoa. Onneksi kännykän kamerasta ne muistot sitten esiin nousee.

Elokuussa pääsin hienolle matkalle asuntoautolla halki Ruotsin, Tanskan ja Saksan. Matkan päämäärä oli Ranskan ja Sveitsin Alpit, jossa viikon ajan huristeltiin huipulta huipulle. Korkein yöpymispaikka sijaitsi 2700 metrissä. Maisemat oli huikeat ja välillä jäi ihan sanattomaksi. Sveitsissä oli ihanan järjestelmällistä, oli vuori, oli vuoristopuro, oli rautatie ja oli vuoristotie, kaikki mukavasti vieri vieressä tiukissakin paikoissa. Torinoon valitettavasti päädyimme juuri pyhäpäivänä, mutta oli kaupunkia hieno katsella ilman tungosta ja tietenkin pitseriassa poikettiin. Paikallista kulttuuriakin saatiin mukavasti seurata kun pizzalla ollessa yllätti kaatosade jonka laantumista odotellessa saimme Limoncellot ja capucinot nautittavaksi. Hieno kokemus oli myös SUPERmarket jossa oli jopa 53 kassaa. Toinen matkaseurue oli käynyt kaupassa jossa oli 70 kassaa.

Elokuun lopussa viettiin taas suuria firman pippaloita joissa teemana oli karnevaalit. Minähän taas pukeuduin kunnolla teemaan mukaisesti (ainoana henkilönä).

 

Nyt kun käyn puhelimen kuvia läpi jotta keksin mitä kirjoittaa ei tämä olekaan helppoa. Heinäkuun jälkeen 99 % kuvistani kun ovat ihanasta kissastani Nessistä. Elämä Nessin kanssa on sujunut todella hyvin ja siitä on kuoriutunut oikea sylivaltaaja. Joskus tuntuu ettei uskalla istua jos lähtöön on 5 minuuttia kun Nessi tunkee heti syliin nukkumaan.

Syksyllä päätin aloittaa iltojen ratoksi kielten opiskelun. Kieliksi valikoitui Ranska ja Saksa, joista saksankieli osoittautui paljon helpommaksi. Nyt keväällä oli tarkoitus jatkaa vain Ranskan opiskelua, mutta kurssi peruuntui vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Päätin siis jatkaa Saksaa jotta joutuu edes kerran viikossa kulkemaan jotain muutakin kuin työn ja kodin väliä.

Marraskuussa otin itseäni niskasta kiinni ja tein kauan kaivatun ruokaremontin itselleni. Kiloja lähti 3 ja vyötäröltä jopa 10 cm. Veriarvotkin paranivat todella huimasti ja kai sitä myös hieman virkeämpikin olo on.

Sisustus intokin taas iski ja sain tehtyä valmiiksi koko eteisen sisustuksen ja parvellekin löytyi juuri sopiva tapetti tulevaa lukunurkkaa vasten. Tein myös ensimmäisen kontaktimuovi tuunaukseni ja ihan hienohan siitä jyskin kenkälipastosta tulikin. Tosin ensimmäinen kokeilu liitutaulupeilistä ei oikein mennyt niin kuin strömsössä, mutta onneksi tämänkin pelasti sitten tuo peilifixi.

 

Joulun alla kävin kuuntelemassa tuomiokirkossa Jarkko Aholaa sekä Samuli Edelmania. Ensi vuona täytyy muistaa ette se Samulin konsertti ole joulukonsertti. Jarkko oli kyllä aivan mahtava ja ensi vuonna aion varmasti mennä uudestaan.

Teimme myös Nessin kanssa ensimmäisen matkan Helsinkiin. Bussissa oli vähän tyhmää olla, mutta takaisin tullessa junassa uni maistui.
Äidin kanssa Helsingissä maistelimme tietenkin uutta glögi kuoharia, joka oli hyvää, mutta saman asian todella ajoi glögi ja puoli kuiva kuohari yhdistelmä.

Tänä jouluna riippuva joulupuuni sai mustan ja kullan värit ja löytyi myös teemaan sopiva lakritsi joulukalenterikin, joka oli kuitenkin hieman pettymys. Nessi myös osoitti mielensä joulukoristeista...
 Ikkuna sai ylleen perinteisiä olkikoristeita ja karkkikeppejä. Ja joulukortteja ei pitänyt tehdä yhtään, mutta siitä se ajatus sitten lähtikin...

 
Joulu vietettiin Nessin kanssa Helsingissä ja tänä vuona ruokapöytä sai hopeakoristelun. Saimme Nessistäkin yllättävän helposti hienon kuvan joka ensi vuona päätyy kyllä tilattuihin joulukortteihin.

Tammikuun alussa testasimme Äipän kanssa Siperiassa sijaitsevan Fabric bistron. Ruuat oli maittavat ja palvelukin mukavaa. Pientä mukavaa vaihtelua perus vuohenjuustosalaattiin toi laitetut päärynät ja pekaanipähkinät.

Täytyihän sitä myös tehdä tälle vuodelle myös kalenterikin ihanasta Nessistä. Tilasin samanlaiset myös Äipälle ja Tädilleni. Parhaan syntymäpäivälahjan sain ihanalta ystävältäni Annalta. Tällaisista nimikoruista olemme joskus nuorempina puhuneet ja nyt sellaisen sain. Todellinen Carrie moment! Juhlimme myös uutena vuotena Annan kanssa 10-vuotista ystävyyttämme.

Tämä kuukauden Nessi kuvat:

Shere Khan ja Viivakoodit

Yhden kesäloma viikon alun vietin Helsingissä vanhempieni luona. Kävimme Äipän kanssa pitkästä aikaa Korkeasaaressakin ja sain mahtavan kuvan tiikeristäkin poseeraamassa kansalle. Tiikeri hienosti käveli alas rinnettä kallion päälle poseerasi hetken ja nousi sitten takaisin piiloon kivien taakse. Riikinkukkokin kerjäsi ruokaa yhden kioskin terassilla. Sillä oli todella hienot pyrstösulat ja sain niistäkin mukavan kuvan. Yllätyin myös kuinka pehmeiltä sulat tuntuivat kun lintu kääntyi kohdallani niin että pyrstö hankasi jalkojani vasten. Oli moni muukin tullut silloin tiistaita viettämään Korkeasaareen saimme jonottaa noin puolituntia sissän pääsyä. Ehkä sitä seuraavalla kerralla muistaisi ostaa ennakkolipun. Emme ole koskaan aikaisemmin joutuneet saareen jonottamaan, mutta oli kyllä mukava huomata että porukkaa riittää. Kiersimme myös saarta eri kautta kuin yleensä ja löysimme myös pesukarhun aitauksen. En edes tiennyt että Korkeasaaressa on pesukarhuja...

Kävimme myös Iskän kanssa taas kerran Hanko sushissa Itiksessä syömässä kun menimme Äippää vastaan. Yhtenä iltana testasimme Äipän kanssa myös Itiksessä olevan belgialaisen vohvelikioskin. Oli kyllä todella maukasta. Valitsimme pitkän pähkäilyn päätteeksi omena-vaahterasiirappi vohvelin joka tarjoiltiin tietenkin kermavaahdon sekä vanilja jäätelön kera.

Kansainvälisillä markkinoilla kävin fiilistelemässä markkinatunnelmaa. Ostin myös ensimmäistä kertaa rahkamunkkeja joita olen himoinnut joka markkinoilla. Ja se jos mikä oli virhe, nyt voisin kiertää ympäri Suomea niiden perässä. Mukaan markkinoilta tarttui myös Ruoveden Herkun täydellistä valkosipulimajoneesia. Päätin myös hakea evästä Stockmannilta ja huomasin mukavan näköisen pullon. Sisältö paljastui kuplivaksi juomaksi. Eli siis limua Midhillin tapaan.













Loma viikon päätteeksi kirmasin ensimmäistä kertaa Tammerfesteille koska torstain ja perjantain esiintyjä katraasta ei löytynyt muuta kuin suosikkejani. Ainoastaan Happoradio ja Don Huonot eivät lukeudu suosikkeihini. Ukkonenkaan ei torstaina niin paljon haitannut kun Jartsa hoilasi matkaa Malagaan kun salamat löivät ja vettä tuli kuin saavista. Perjantaina varustauduin sitten kunnolla kumisaappailla ja tuliko sitä vettä??? Ei tullut ei... Oli sitten hieman kuuma seisoskella auringon paisteessa mustissa korkeissa kumisaappaissa. Puolet ajasta vietinkin sitten paljain jaloin asfaltilla seisten. Ruohikko kun ei ollut vielä oikein torstain tulvasta selviytynyt. Perjantaina lauloinkin (kiljuin/huusin) sitten ääni käheänä Apulannan ja Haloo Helsingin tahtiin. Muistelin myös miten ala-asteella lintsattiin kavereiden kanssa koulusta ja vilisttetiin katsomaan Apulantaa Jyrki tv:n kuvauksiin.

Äippäkin vietti pari viikkoa heinäkuun alussa luonani ja kävimme syömässä italialaisessa ravintola Piemontessa. Äippä söi lohta ja minä vuohenjuustorisottoa. Äipän annos oli hieman kuivan puoleinen. Risottoni oli todella maukasta ja nautin sen rinnalla luomuvalkkaria.

Ennen päivällistä kävimme hyödyntämässä Tampere Tunnetuksi passin tarjouksen Castropub Nordicissa, kaksi lasia proseccoa yhden hinnalla. Ja ainakin Sokoksella saa käyttää passin molemmilta puolilta (suom ja eng) tarjouksen eli vielä voidaan toivottavasti käydä nauttimassa proseccoa. Äippä hemmotteli myös lastaan ja teki torstaina jääkaappiin jäähtymään kannullisen sangriaa joka sitten odotti minua viileänä kun pääsin töistä kotiin perjantaina. Ihanan kannun Äippä löysi kirpputorilta ja se sopii kyllä mainiosti sangria kannuksi.














Äipän kanssa teimme myös sen virheen että kävimme tutustumassa Tampereen kissakahvilaan. Voi mitä ihania laiskoja söpöyksiä siellä olikaan. Tämä johti siihen että taas pitkästä aikaa aloin miettimään kissan hankintaa. En ole ennen kuullut tästä Kisu ry:stä ja päätin katsastaa heidän sivunsa. Ja niinhän siinä sitten kävi että kuin kohtalosta sieltä sivuilta minua galaxi silmillään tuijotti Nessi. Nessi tarvitsi itselleen ihanaa ihmistä joka antaisi sille kaiken huomionsa. Pari päivää mietin mutta en vaan voinut vastustaa tuota katsetta ja niin sitten kävi että laitoin kyselyä olisiko Nessi vielä vapaa. Ja olihan se. Kaksi viikkoa viestin jälkeen Nessi tuli kotiin. Ja todellakin näytti heti tajunneen saaneensa oman kodin. Viisi minuutia saapumisesta Nessi leikki jo leluilla ja vaelteli ympäri kämppää rohkeasti. Ekana iltana tuli jo sänkyyn rapsutuksia hakemaan. Ja muutaman päivän jälkeen ollaan oltu jo ovella vastassa kun tulen töistä.

Nessi the cute Loch Ness Monster