sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Siskoni varvasmurhaaja ja kohonneet leivät

Tosiaan 17.8 käytiin särkänniemessä katsastamassa uusi eläintarha. Siellähän sitten vierähtikin jonkin aikaa kun ihailtiin todella hienosti rakennettua koiramäkeä. Jopa kahvilassa oli mietitty loppuun asti teema kun listalla nimet oli muutettu sopiviksi esim. kaakaon löysi nimellä kuuma suklaati juoma. Pakkohan sitä oli ostaa koiramäki kangaskassi eväskassiksi ja magneetti tädille. Kahvilan tarjoilutkin maistuivat aamupalaksi.











Lauantai illan vietinkin yksin kun Poikaystäväni lähti tapaamaan inttikavereitansa. Päätin siis pitää herkuttelu illan ja syödä mitä vain haluan. No kaupasta kotiin päästyäni aloin katselemaan mitä tuli ostettua. Yleensä kassista löytyy pitsaa ja makeita herkkuja paljon. Nyt oli sitten ollutkin muut ajatukset päässä ja mässäily iltani koostuikin näistä:


Sunnuntaina sain sitten raahattua itseni ja Siskoni ensimmäisen kerran ravintolapäivää katsastamaan. Hieman pettymystä tuotti. Ensimmäistä paikkaa emme edes löytäneet, toisessa ei olisi pitänyt syödä kauhean suuri annos, mutta kolmas yllätti todella positiivisesti. Kyseessä oli märkäkehruunpolulle vapriikin taakse pystyyn laitettu bbg-ravintola. Tarjolla oli monta tuntia peltiämpäreissä haudutettua revittyä porsasta sämpylässä ja illemmalla olisi saanut myös ribsejä. Leipä oli hyvä aloitus päivään ja oli todella maukasta. Pojat olivat 4 aamulla tulleet paikalle ja sytyttäneet tulet kuudelta olivat saaneet lihat paistumaan ja yhdeltätoista aloittivat tarjoilun. Jälkiruuaksi yritimme metsästää muffineita mutta emme löytäneet paikkaa joten tyydyimme hyviin muurikanpohja lettuihin hämeenpuistossa.



Kotona tein ruuaksi ensimmäistä kertaa lihaperunasoselaatikkoa. Ihan tyytyväinen olin tulokseen ja tällä kertaa myös mausteet oli kunnossa. Tiistaina piti kehitellä siis jotain lakasta Poikaystävän nimipäivä kahville. Päädyin sitten valkosuklaajuustokakkuun jossa päällä oli lakkakiille, ja näin löysinkin sitten hyvän kakun meille lakka inhoajille. Kakusta tuli hyvä ja lakkakaan ei päällä maistunut oikeastaan yhtään. Ja nyt koristaa myös olohuonetta taas raikkaat auringonkukat.




Syksyä odotellessa sain kahdet uudet ihanat kumisaappaatkin. Olen viime syksystä lähtien himoinnut kiilakorollisia kumisaappaita kun sellaiset näin yhteishyvä lehdessä mutta sitten en niitä kerinnyt itselleni hankkimaan. Nyt sain sitten itselleni jopa kahdet erilaiset kun ihana Äippä suostui lähtemään katsastamaan Helsingissä Itiksen anttilasta minulle oikean kokoisia saappaita. Samalla hän muisti että työkaverinsa oli töissä juuri esitellyt nilkkurimallisia kiilakorkokumisaappaita jotka oli tarjoustalosta ja samalla sitten kävi ne minulle kipaisemassa. Tottakai luovuin myös kahdesta parista vanhoja kumisaappaita ja nehän sitten noepasti menivätkin kun facebookissa niitä kavereille tarjosin.




25.8 sunnuntaina saatettiin Siskon kanssa Äippä linja-autoasemalle matkalle kohti kotia ja päätettiin sitten kävellä kotiin kaupungista kun oli niin hieno ilmakin. Tosin jalassa olevat kengät eivät osoittautuneet hyväksi kenkä valinnaksi 8 kilometrin kävelylle joten illalla hemmottelin jalkojani yrttikylvyllä.


Haudutin kattilassa 20 minuuttia noin litrassa vettä kolmea eri kuivattua yrttiä. Kaapista löytyi tällä kertaa fenkolia, timjamia ja rosmariinia. Sitten kaadoin siivilän läpi veden suureen astiaan ja lisäsin sen verran lämmintä ja kylmää vettä että vesi ulottui nilkkoihin ja siihen kykeni laittamaan jalkansa, loraus oliiviöljyä ja hunajaa vielä sekaan. Sitten lilluttelin jalkojani vedessä ja nautin kupillisen mandariiniteetä. Lopuksi vielä hieroin jalkoihin reilusti kovettumia pehmentävää jalkarasvaa. Kaiken olisi tietenkin kruunannut se että Poikaystäväni olisi hieronut jalkojani mutta ei kaikkea voi saada.

Maanantaina nyt sitten alkoi tehdä kauheasti mieli amerikkalaisia pannukakkuja pitkästä aikaa ja niitähän oli sitten tehtävä.



Hain myös postista uuden H&M paketin ja sieltä sitten löytyi nini ihanat "juoksu" -housut ja -huppari että tuli heti todella sporttinen olo ja halu lähteä juoksemaan. No juoksu kuitenkin vaihtui ihan vain pitkään kävelylenkkiin Siskon ja koirien kanssa.



Samana päivänä eksyin H&Mlle hakemaan laukun ja ihanat kirkkaan pinkit nahkahanskat. Tätä laukkua olen himoinnut jo jonkin aikaa kun se pysyy kätevästi kädessä ilman että tarvitsee kunnolla pitää kiinni ja samalla saa rystysten päälle hienon korun.



Torstaina sain katsella töissä illalla hienoa ilotulitusta kun juhlittiin uuden mediapolis-kampuksen "avajaisia". Nyt on ihanaa mennä töihin kun on hieno uutuutta kiiltävä aula meillä.
Kuun vikana lauantaina oli sitten taas firman pippalot ja tällä kertaa päädyin (remppamiesten avustuksella) kleopatramaiseen asukokonaisuuteen.



Sunnuntai ei sitten mennytkään niin hyvin. Joudun jo vakavasti harkitsemaan luopumista Siskoni seurasta kun varpaani ovat aina vaarassa hänen seurassaan. Ensin lähtee pala kynnestä kauppakorien takia ja nyt hänen ulko-ovensa päätti viedä varpaani päästä suuren ihopalasen ja tahrin sukkani vereen ennen haavan huomaamista.


Sunnuntai oli myös ensimmäinen yö pitkästä yksinäisestä viikosta jonka jouduin viettämään yksin nukkuen. Poikaystäväni lähti joka vuotiselle vaellusreissullen ystävänsä kanssa. Viikolla sitten tein itselleni lohdutukseksi yhtä bravuureistani: vana tallinna cream juustokakkua. Nyt täytyy käydä ostamassa taas uusi pullo vana tallinnaa.
 Tänä vuonna reissaajien  matka oli suuntautunut kohti pohjois Ruotsia.  Matkaa oli kertynyt 90 kilometriä noin 4 päivän aikana. Paikka ei kuitenkaan ollut yhtä hieno kuin viime vuonna Norjassa ja ihmisiäkin oli kuulemma ollut liikaa. Viime perjantaina hän sitten onneksi saapui kotiin ehjänä. Lauantaina aamulla tein sitten kotiin palaajalle runsaan aamiaisen lohdutukseksi arkeen palaamisesta.



Eilen innostuin taas kokkamaan ja vietinkin useamman tunnin keittiössä. Leivoin mahtavaa kolmen viljan leipää ensimmäistä kertaa ja tällä kertaa leipä onnistui aivan täydellisesti. Leivän kanssa tein itselleni vuohenjuusto-tomaattikeittoa josta tuli myös maukasta ja oli pakko kyllä laittaa facebookissa itsekehu haisemaan kun dippasin leipää keittoon ja maku oli taivaallinen. Yleensä en leivän ja pullan leipomisessa onnistu hyvin joten sitä täytyy aina hehkuttaa kun ne onnistuvat näinkin täydellisesti. Yksi leipä me sitten Poikaystävän kanssa jo tuhottiinkin illalla. Tein myös baskilaistakanaa ruuaksi. Leipä ja kana reseptit löysin vanhoista varmaan 70-luvulta peräisin olevista reseptikorteista jotka otin talteen Äipältä kun hän oli niitä pois heittämässä vuosia sitten.





Tällä viikolla alkaakin sitten syksyn jumpat. Päätimme mennä Siskoni kanssa työväenopiston ja ahjolan järjestämiin jumppiin jotka olen todennut hyviksi. Maanantaisin käymme annalan koululla ja keskiviikkoisin kaujärven vapaa-aikatalolla. Mitäköhän tästäkin sitten tulee. Kuntoilu on jäänyt koko kesän vähemmälle. Nyt olen käynyt Siskon ja koirien kanssa kävelyllä mutta vaikka matkat ovatkin aina pitkiä niin eihän se nyt niin kunnon päälle ota. Huomenna voi sitten olla paikat kipeänä. Toivottavasti tästä taas saa itseään niskasta kiinni. Siskoni kyllä kauheasti puhui josko ensi keväänä juostaisiin koko likkojen lenkin pitkä matka. Tiedä taas tuleeko siitä mitään mutta yritetään. Josko alkaisin taas enemmän puhelemaan tästä liikkumisesta ja jos vaikka joistain tuloksista saisi kertoilla ennen joulua.

Tällä viikolla täytyy kyllä taas joku ilta istua koneen ääreen ja päivittää resepti sivulle uudet ihanat reseptit joita olen kokeillut kuukauden aikana. Viime viikolla siihen olisi tietenkin ollut aikaa kun ei Poikaystävä ollut kotona konetta valtaamassa, mutta koko viikon aikana avasin koneen vain kerran maksaakseni laskut.

Pari viikkoa sitten kun Äippä oli kyläilemässä täällä päätimme käydä taas verenluovutuksessa. Mutta eihän se taas mennyt niinkuin piti tai no aika paljon huonommin se menikin kun yleensä. Meinaan tähän loppui tämän neidin verenluovutukset. Anteeksi vaan mutta tästä leidistä ei enänä hätävertä irti saa. Hemoglobiini oli niin alhainen että käskettiin käymään lääkärissä ja siellähän sitten selvisi että pientä rauta-anemiaahan tästä kropasta löytyy. Nyt selvitellään mistä se johtuu ja rautaa vedetään naamaan pari kuukautta ja käydään uudestaan testeissä. Vaikka rautakuuri auttaisikin ja arvot tasapainoittuu on kuulemma kuitenkin verenluovutus jutut loppu. Todella harmin paikka, minussa kun virtaa tuo paljon tarvittu O- veri jota hätävereksikin siis kutsutaan. Ainut verityyppi joka sopii kaikille. Olisin siis mielelläni vakiluovuttaja ollut ja auttanut/pelastanut näin monta henkeä.

En tainnutkaan viime kerralla mainita että kävimme testaamassa Nooran kanssa kulma konditorian ja voin lämmöllä suositella. Hampurilaiset olivat ainakin todella hyvät ja aijon jatkossakin käydä maistelemassa muita ruokia. Yksi lauantai jo pääsin ohjaamaan ulkopaikkakuntalaiset leidit kulmaan iltapalalle. Kulma konditoriahan on auki 22 asti, keittiö varmaan suljetaan joko 45 minuuttia tai 30 minuuttia ennen sulkemista.