torstai 30. heinäkuuta 2015

Shere Khan ja Viivakoodit

Yhden kesäloma viikon alun vietin Helsingissä vanhempieni luona. Kävimme Äipän kanssa pitkästä aikaa Korkeasaaressakin ja sain mahtavan kuvan tiikeristäkin poseeraamassa kansalle. Tiikeri hienosti käveli alas rinnettä kallion päälle poseerasi hetken ja nousi sitten takaisin piiloon kivien taakse. Riikinkukkokin kerjäsi ruokaa yhden kioskin terassilla. Sillä oli todella hienot pyrstösulat ja sain niistäkin mukavan kuvan. Yllätyin myös kuinka pehmeiltä sulat tuntuivat kun lintu kääntyi kohdallani niin että pyrstö hankasi jalkojani vasten. Oli moni muukin tullut silloin tiistaita viettämään Korkeasaareen saimme jonottaa noin puolituntia sissän pääsyä. Ehkä sitä seuraavalla kerralla muistaisi ostaa ennakkolipun. Emme ole koskaan aikaisemmin joutuneet saareen jonottamaan, mutta oli kyllä mukava huomata että porukkaa riittää. Kiersimme myös saarta eri kautta kuin yleensä ja löysimme myös pesukarhun aitauksen. En edes tiennyt että Korkeasaaressa on pesukarhuja...




Kävimme myös Iskän kanssa taas kerran Hanko sushissa Itiksessä syömässä kun menimme Äippää vastaan. Yhtenä iltana testasimme Äipän kanssa myös Itiksessä olevan belgialaisen vohvelikioskin. Oli kyllä todella maukasta. Valitsimme pitkän pähkäilyn päätteeksi omena-vaahterasiirappi vohvelin joka tarjoiltiin tietenkin kermavaahdon sekä vanilja jäätelön kera.



Kansainvälisillä markkinoilla kävin fiilistelemässä markkinatunnelmaa. Ostin myös ensimmäistä kertaa rahkamunkkeja joita olen himoinnut joka markkinoilla. Ja se jos mikä oli virhe, nyt voisin kiertää ympäri Suomea niiden perässä. Mukaan markkinoilta tarttui myös Ruoveden Herkun täydellistä valkosipulimajoneesia. Päätin myös hakea evästä Stockmannilta ja huomasin mukavan näköisen pullon. Sisältö paljastui kuplivaksi juomaksi. Eli siis limua Midhillin tapaan.













Loma viikon päätteeksi kirmasin ensimmäistä kertaa Tammerfesteille koska torstain ja perjantain esiintyjä katraasta ei löytynyt muuta kuin suosikkejani. Ainoastaan Happoradio ja Don Huonot eivät lukeudu suosikkeihini. Ukkonenkaan ei torstaina niin paljon haitannut kun Jartsa hoilasi matkaa Malagaan kun salamat löivät ja vettä tuli kuin saavista. Perjantaina varustauduin sitten kunnolla kumisaappailla ja tuliko sitä vettä??? Ei tullut ei... Oli sitten hieman kuuma seisoskella auringon paisteessa mustissa korkeissa kumisaappaissa. Puolet ajasta vietinkin sitten paljain jaloin asfaltilla seisten. Ruohikko kun ei ollut vielä oikein torstain tulvasta selviytynyt. Perjantaina lauloinkin (kiljuin/huusin) sitten ääni käheänä Apulannan ja Haloo Helsingin tahtiin. Muistelin myös miten ala-asteella lintsattiin kavereiden kanssa koulusta ja vilisttetiin katsomaan Apulantaa Jyrki tv:n kuvauksiin.






Äippäkin vietti pari viikkoa heinäkuun alussa luonani ja kävimme syömässä italialaisessa ravintola Piemontessa. Äippä söi lohta ja minä vuohenjuustorisottoa. Äipän annos oli hieman kuivan puoleinen. Risottoni oli todella maukasta ja nautin sen rinnalla luomuvalkkaria.





Ennen päivällistä kävimme hyödyntämässä Tampere Tunnetuksi passin tarjouksen Castropub Nordicissa, kaksi lasia proseccoa yhden hinnalla. Ja ainakin Sokoksella saa käyttää passin molemmilta puolilta (suom ja eng) tarjouksen eli vielä voidaan toivottavasti käydä nauttimassa proseccoa. Äippä hemmotteli myös lastaan ja teki torstaina jääkaappiin jäähtymään kannullisen sangriaa joka sitten odotti minua viileänä kun pääsin töistä kotiin perjantaina. Ihanan kannun Äippä löysi kirpputorilta ja se sopii kyllä mainiosti sangria kannuksi.














Äipän kanssa teimme myös sen virheen että kävimme tutustumassa Tampereen kissakahvilaan. Voi mitä ihania laiskoja söpöyksiä siellä olikaan. Tämä johti siihen että taas pitkästä aikaa aloin miettimään kissan hankintaa. En ole ennen kuullut tästä Kisu ry:stä ja päätin katsastaa heidän sivunsa. Ja niinhän siinä sitten kävi että kuin kohtalosta sieltä sivuilta minua galaxi silmillään tuijotti Nessi. Nessi tarvitsi itselleen ihanaa ihmistä joka antaisi sille kaiken huomionsa. Pari päivää mietin mutta en vaan voinut vastustaa tuota katsetta ja niin sitten kävi että laitoin kyselyä olisiko Nessi vielä vapaa. Ja olihan se. Kaksi viikkoa viestin jälkeen Nessi tuli kotiin. Ja todellakin näytti heti tajunneen saaneensa oman kodin. Viisi minuutia saapumisesta Nessi leikki jo leluilla ja vaelteli ympäri kämppää rohkeasti. Ekana iltana tuli jo sänkyyn rapsutuksia hakemaan. Ja muutaman päivän jälkeen ollaan oltu jo ovella vastassa kun tulen töistä.

Nessi the cute Loch Ness Monster