Hiljaiseloa ja lehdistön suosikki

Huh..Nyt on kyllä niin pitkä aika edellisestä kirjoituksesta että ihan hävettää. Tai no enemmän ehkä mietittyttää miksi siitä on niin pitkä aika. Jotenkin vaan tuntui että kun kesä loppui niin kaikki tekeminenkin loppui, vaikka aivan samalla lailla olen kaikkialla pyörinyt ja Nooran kanssa syömässä käynyt. Nyt sitten pitäisi miettiä mitä kaikkea kirjoittaa. Taidan kirjoittaa vaan joulukuun ja tammikuun jutuista kun ei sitä enään muista mitä aikaisemmin on tapahtunut. Täytyy myös ottaa niskasta kiinni ja laittaa niitä reseptejä tulemaan. Paljon kun olen kaikkea uutta kokeillut.

Joulukuu

Alkukuusta sain kutsun sähköpostiin Glo hair- kampaamon asiakasiltaan ja päätin ottaa mukaani Siskoni, hänellä kun oli seuraavana päivänä synttäri. Illassa sai hienon meikin, kampauksen ja kynsien lakkauksen 20 €. Varasin myös tammikuulle ajan kauan haaveilemaani permanenttia varten, kun siitä saisi 20 % alennusta. Ajan varasin tietenkin "luotto"kampaajalleni Hanna Lehikoiselle. Jonka työhön olen ollut joka kerta todella tyytyväinen. Eikä permanenttikaan ollut pettymys. Nyt ei tarvitse pitää hiuksia kiinni eikä ainakaan ole littanat ja latistuneet hiukset edes parin päivän päästä. Samalla kun tammikuussa kävin permanentin ottamassa sain Glo gaalaan avec lipun. Sinne päätin kutsua ystäväni Annan.

Asiakasillan huono puoli oli siinä että emme sitten lähteneetkään Siskoni kanssa ulos illalla joten istuin kotona viinilasin kanssa hienot meikit ja kampaus päässä.

Joulu vietettiin poikaystäväni vanhempien luona. Joulua viettämässä oli myös vieras Kroatiasta joten oli hauska kuulla miten jouluruuat maistuivat ulkomaalaiselle. Graavilohi ja lasimestarin silli olivat suurta herkkua. Lanttulaatikko muistutti jotain lapsuudesta mutta ei muistanut mitä. Röllistä Kroatialainen vieraamme ei pitänyt yhtään. Hänen mielestään se oli tyhmin lasten ohjelma jonka hän on ikinä nähnyt. Selitimme että tätä ohjelmaa jokainen suomalainen lapsi on katsonut, jotkut peloissaan jotkut innolla. Ja että sama näytteijä on näytellyt rölliä jo yli 20 vuotta.

Joulun jälkeen Poikaystäväni lähti ylläkselle viikoksi laskettelemaan ja näin ollen jouduin viettämään uuden vuoden yksin. Olin jo varautunut herkkuarsenaalilla ja viinipullolla lötköttelemään sohvalla ja katsomaan netflixistä elokuvia yötä myöten mutta onneksi sain kipinän ja kysyin on Pojat lähdössä ulos ja saisiko tulla mukaan. Ja niinpä sitten pääsin katsomaan niin paljon hehkutettua Tampereen ilotulitusta joka oli suuri pettymys. Kotiin pääsin siinä puoli viiden aikaan kun jouduin kävelemään pitkän matkan toisen bussin reitin varrelta kun ei oma bussi olisi mennyt vielä tuntiin. Onneksi yksi Pojista ritallisesti saattoi minut kotiin asti.

Tammikuu

10. päivä otin siis sitten permanentin. Ja siitä tuli ihana.
Synttäripäivän olin aamun töissä ja illalla sitten kotona nautin hyvästä ruuasta ja hieronnasta.

Nyt olen myös tehnyt itselleni kaksi haastetta. Toisen huhtikuuhun mennessä ja toisen koko vuodeksi. Tämä huhtikuun haastehan nyt on tietenkin luonnollisesti tämä joka vuotinen bikini kuntoon haaste. itse tein siitä tällä kertaa hieman pitävämmän ja laadin kirjallisen sopimuksen jossa on tarkkaan lueteltu haasteen tavoitteet ja rangaistukset. Esim jos herkuttelee liikaa joutuu maksamaan 5€ sakon per herkku. Tähän asti olen toistaiseksi pysynyt ruodussa. Muutaman kerran on meinannut töissä illalla sortua mutta onneksi silloin juuri ei ole kahvilassa ollut mitään hyvää pullaa myynnissä. Ensi viikolla aloitan kuntoilun joka kuuluu myös sopimukseen. Kuntoo yritän päästä, kyllä ostostv:stä, tilaamaallani kunto-ohjelmalla. Kyseessä on TapouT XT ohjelma. Ainakin mainoksen ja youtubesta katsottujen käyttäjien videoiden perusteella kyseessä ihan hyvä ohjelma ja mainoksessakin taotaan sitä että töitä täytyy tehdä. Tähän ei riitä mikään 3 minuuttia päivässä 2 viikon ajan. Ohjelma kestää 90 päivää, 6 päivää viikossa tehdään erilaisia ohjelmia yhden reenin pituus on noin 40-60 minuuttia.

Muutoksia teen siis myös ruokapuolella ja siitä tuleekin haastavaa kun on pakko alkaa syömään säännöllisemmin. Teen vielä erikseen tästä haasteesta jutun ja päivitän joka päivä ensi viikosta lähtien miten menee ruokailun ja kuntoilun suhteen.

Toinen haaste joka on koko vuodelle on Agatha 2014- haaste. Aijon siis lukea kaikki Agatha Christien romaanit. Jotta saisin kaikki luettua se tarkoittaisi noin 2-3 kirjaa viikossa. Tuohon sivuun tein listan johon laitan aina kirjan ja päivämäärän kun saan luettua. Siskoni tietenkin heti ehdotti että katsot vaan kaikki Herculet Poirtin ja Marplen sarjojen jaksot. Olenhan minä ne kaikki jo oikeastaan nähnyt mutta jotenkin tuntuu siltä että Agathan kirjat pitää lukea joskus edes kerran elämässä. Tänään sain luettua aamulla bussissa loppuun ensimmäisen kirjan. Meinasin ensin lukea kaikki julkaisujärjestyksessä, mutta kirjastosta löytyy niin huonosti noita ensimmäisiä. Joiduin varaamaan niitä sastamalan ja kangasalan kirjastoista. Kotiin hamstrasin jo 6 kirjaa. Nyt tulee sitten joka päiväiset bussi matkatkin kulutettua paremmin kuin ulos ikkunasta zombina tuijottaen.


16.1 pääsin Helsinkiin juhlimaan Iskän kanssa Pro 2014-gaalaan. Kyseessä on ravintola-alan "oscarit". Voittoa ei tullut omassa kategoriassa mutta todella suureksi ja aivan mahtavaksi yllätykseksi Iskä voitti koko gaalan parhaan palkinnon siis lehdistön palkinnon. Kaikista 36 finalistista lehdistö valitsi suosikkinsa ja yksi asiakaspalaute nousi ylitse muiden ja se tuli Iskän asiakkaalta Espoon poliisivankilasta. "– Pidätettynä ollut kansalainen nimittäin kertoi saaneensa Euroopan parasta vankilaruokaa. Eikö tämä yksittäinen palaute ole jo Pro-palkinnon arvoinen, Tanttu hehkutti."

Tässä linkki juttuun:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275228-espoon-poliisitalon-kokille-kunniaa-%E2%80%93-%E2%80%9Deuroopan-parasta-vankilaruokaa%E2%80%9D

Tässä myös toinen juttu.
Alku illasta sovimmekin Duudson Jukan kanssa että Iskälle se palkinto menee.

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/parrasvaloissa-palveluhenkisia-ravintolan-ammattilaisia

Paitadiscoilua ja käristystä

Taas onkin aika mennyt niin nopeasti että tajusin vasta tänään että en ole tehnyt päivitystä pitkään aikaan. Ja kuvia kun sitten alkoi tarkastelemaan niin paljon onkin tullut tehtyä ettei taas tiedä mistä aloittaa. Tai no alustahan sitä varmaan aloitetaan.

Aloitetaan vaikka ihan pienestä päivän ilosta josta kehkeytyi parin minuutin discomeiningit kotona. Tulin siis yksi päivä kotiin väsyneenä ja pysähdyin olohuoneeseen tarkastamaan juuri tullutta tekstiviestiä kun huomasin että aurinko paistoi ikkunasta suoraan paljettipaitaani ja loi tämän seinälle

 

kivasti oli vielä kuulokkeet korvilla ja puhelimesta raikasi pitbull joten otin siinä pienet discotanssit piristykseksi. Onneksi olin yksin kotona, olisi Poikaystävä varmaan hieman ihmetellyt heilumistani olohuoneessa keskellä päivää. 

Niin lupasin ennemmän kuvia Annan synttäreistä. Eli kuten sanoin meni koristelu juuri niinkuin Strömsössä: tältä piha näytti ennen

 ja tältä jälkeen

 

Kattaus oli mitä mainioin

ja ruuat oli siis maittavia

Synttärit meni hienosti ja hauskaa oli. Mutta illan aikana puhelimeni päätti jökittää neljä kertaa ja hermohan siihen meni joten seuraavana maanantaina päätin lähteä Giganttiin hakemaan uutta puhelinta. Poikaystävältä olin kysynyt vaihtoehtoja alle 200€ ja kolmehan se niitä antoi, mutta kummasti kaupassa päädyin aivan eri merkkiin. Vaihtoehtoina oli 2 lumiaa ja yksi samsung. No toisessa lumiassa ei ollut salamaa ja toisessa makrokuvaus ei niin hyvä. Samsung oli hieman yli 200€ joten jätin sen pois laskuista. Myyjä suositteli Huaweita ja siihen päädyinkin kameran ansiosta vaikka tiesin että kotona saan kuulla asiasta. Ja niinhän siinä kävikin. Ja mikä parasta Poikaystäväni pääsi nyt alle kuukauden jälkeen vielä enemmän sanomaan uudesta puhelimestani kun se päätti lopettaa kuulokkeensa toiminnan juuri kun Poikaystäväni soitti... Nyt odotellaan puhelinta huollosta. 

Kuun vaihteessa lomailin viikon ja suuntasin tietenkin taas Helsinkiin alkuviikoksi. Maanantaina käytiin hietaniemen hautasmaalla kävelyllä koko perhe kun oli hieno ilmakin. Viimeistään siellä käydessään turistit ymmärtävät Mannerheimin arvostuksen Suomessa...

 

Mannerhiemin hauta

En tiedä mitä tämän haudan omistaja pelkää mutta ainakin nämä aidat sen poissa pitävät.

Ja kyllähän se Topeliuksenkin hauta sieltä löytyi.

Seuraavana päivänä lähdettiin kaupunkiin Iskän ja Äipän kanssa. Käytiin Äipän kanssa katsomassa hauska lasten kaupunki näyttely Sederholmin talossa. Kengät tietenkin jätettiin aulaan ihan niinkuin tarhassa. Kävin suutarin talossa kylässä

Ja Äippä pisti takaisin koulun penkille. 

Hienosti sovin tähän perheeseen.

Loppu viikosta tulin takaisin kotiin ja viikonlopuksi lähdettiin porukalla mökille. Suuntasin heti laiturin nokkaan aurinkoa ottamaan ja lukemaan kirjaa jonka avulla turvaan lähimmäiseni kun Zombit hyökkäävät.

Kyllä valitettavasti uskon että joskus jostain sikainfluenssasta kehitetään vaarallisin virus ikinä (ellei jo ole kehitetty) ja elävät kuolleet valtaavat maan. Ei en ole tässä asiassa hullu. En hamstraa tavaroita ja aseita mahdollista zombimaailman loppua varten. En ole sellainen maailmanlopun odottajat-ohjelman ihminen. Mutta kyllä jokainen uskoo jonkinlaiseen maailmanloppuun ja minulla se on Zombit. Olen kyllä hieman pakkomielteinen koskien Zombeja ja ah niin ihania vampyyrejä (ei mitään twilight lässytys vampyyrejä). Yritän koko aika löytää elokuvan jota en olisi viellä nähnyt. Mutta se siitä asiasta. 

Tosiaan mökillä oltiin ja pojat vetelivät vesisuksilla ja laudalla molemmat päivät ja minä yritin grillata itseäni ruskeammaksi loppukuussa tehtäviä "kuvauksia" varten. Eipä se kyllä näyttänyt hyvin tarttuvan joten taidan joutua turvautumaan purkkirusketukseen. Ja asiaahan ei helpota se että joka ilta kääriydyn sellaisen aurinkojumalan kainaloon että se voisi muuttaa jo etelään näyttämättä turistilta. Tällä hetkellä olen yhtä ruskettunut kun Poikaystäväni on keskitalvella...

Illalla paistettiin jälkiruuaksi vaahtokarkkeja suklaakeksien väliin.

Ja nukkumaan mennessä väsäsin tee-se-itse-tyynyn peitosta koska en löytänyt tyynyjä mistään. Puhelu rantaan Poikaystävälleni paljasti tyynyjen sijainnin joka oli niin selvä että olisihan se pitänyt kenen tahansa tajuta. Tyynyt, lakanat ja peitot löytyivät lukitusta kaapista kalastusvehkeitä täynnä olevasta pikku huoneesta ja kaapin avainkin oli piilotettu pöydän laatikkoon. On ne arvokkaita tyynyjä. Joten jouduin siis purkamaan hienon tyynyni.

Töihin paluu ei sitten sujunut niin hyvin kun odotin vaan jouduin tappaja kauppakorien hyökkäyksen kohteeksi ja jouduin tepsuttelemaan muutaman päivän töissä varvastossuilla.

Yhtenä päivänä kotiin tullessa oli niin tylsää että päätin vetää täyden sotameikin naamaan ja ottaa testikuvia. Toisin sanoen testasin loppukuun kuvauksiin meikkiä ja leikin uuden puhelimeni kameralla. 

10.8 pidettiin pieni tyttöjen ilta ja sinne tein suklaamuffinseja jotka koristelin hauskalla punostyylillä. Resepti ja ohjekuvat pursotukseen tulossa reseptisivulle.

Ruuaksi viikolla tein "hieman" tulista makkara-peruna "pataa" jota en voinut edes loppujen lopuksi syödä ilman suurta lasillista maitoa. 

Viime viikon maanantaina piti leipoa pullaa kun sunnuntaina oli nimipäivät ja vieraat halusivat tulla kahvittelemaan ja Poikaystävä halusi tuoretta pullaa. Onneksi tällä kertaa pullataikina onnistui todella hyvin. 

Tein sitten marjabostonin ja voisilmäpullia. Tällä viikolla täytyy sitten kehittää jotain lakoista (yök) kun on Poikaystäväni nimipäivä.

Viikonloppuna käytiin Särkänniemessä ja pidin herkuttelupäivän. Niistä lisää seuraavalla kerralla joka nyt toivottavasti on aikaisemmin. Täytyy laittaa muistutus puhelimeen että päivittelee taas ensi viikolla. Kesä nähtävästi saa aivot ihan sulamaan niin ei mitään muista.

Tässä vielä linkki tämän vuoden kesäbiisiini jota luukutan joka päivä töihin mennessä ja tullessa.

Haloo Helsinki. vapaus käteen jää

Terrakottasotilaita ja huijausfarkut

Viikko sitten sunnuntaina pääsin vihdoinkin ensimmäistä kertaa käymään viikinsaaressa. Lähdettiin matkaan Äipän ja Tädin kanssa kun oli kaunis päivä. Heti satamaan tultua oli saaressa tervehtimässä sorsaperhe. Matkalla maisemat oli hienot ja oli hauska nähdä Tamperetta järvenkin puolelta. Saaressa kierreltiin hieman ja istuskeltiin päätalon edustalla ihaillen maisemia ja kaunista kesäpäivää.

Oli ihana nauttia aurinkoisesta kesäpäivästä kun muuten mennyt päivät aika pitkälti aamusta iltaan töissä neljän seinän sisällä. 13.7 päästiin viettämään kauan suunniteltuja synttäreitäkin. Ihana ystävänin Anna täytti vuosia ja kaikki meni kuin strömsössä. Koristeltiin piha ihanilla lyhdyillä ja väsäsin kymmenkunta silkkupaperikukkaa ja väriä oli joka lähtöön jo kattauksessakin. Ruokana oli vuohenjuustopiirakkaa, juusto mansikkasiirapilla, nakkiveneitä, vesimeloonia prosciutto kinkulla. Ja jälkiruuaksi Anna oli tehnyt neljä erilaista pientä juustokakkua. Juomana oli tietenkin saavillinen valkkari sangriaa. Lisää kuvia laitan myöhemmin kun saan ne Annalta joka viettää synttärimatkaa rodoksella maaten.

 Mango valkosuklaa

 Mansikka valkosuklaa

 

 Suklaa

Ja mun ehdoton suosikki lakritsa-vadelmajuustokakku. Tätä Anna teki minulle jo helmikuussa kun juhlittiin minun synttäreitäni.

 Sangria saavina toimi hienosti Annan tekemä suuri lasimalja. Tästä kuvasta näkee hieman myös värikästä kattaustakin.

Perjantaina aamusta suuntasin Vapriikkiin Äitini kanssa ja käytiin katsastamassa uusi Terrakottasotilas näyttely. Olihan se aika vaikuttava kun miettii miten on tuhat työmiestä käsin tehnyt ainakin 8000 terrakottasotilasta, joilla jokaisella on eri kasvonpiirteet. 

Vapriikista suunnattiin Lotus gardeniin lounaalle ja aika pettymys oli. Onneksi oli edes kevätrullia. Kaikki ruuat maistuivat oikeastaan samalta oli sitten kanaa tai nautaa. Lounaan jälkeen pikku shoppailut UFFin 2 € päivillä, josta tarttui mukaan kaksi kynähametta ja näköhavainto J. Karjalaisesta. UFFlta suunnattiin kokoilemaan uusi Kulma Konditoria koskipuistossa Vilan vieressä. Mutta sitä ennenhän tietenkin eksyttiin Biancoon jossa piti ihan vain katsella mutta Äippä päätyikin sitten ostamaan minulle aivan ihanat korkkarit.

Kulma konditorian tarjoilut oli hyvät mutta juomaksi ottamani frappe oli kyllä aikas ylimakea näin makeaa rakastavallekin. Hain muutaman kerran juomaan maitoakin jotta sain edes puolet juotua. Iloiseksi yllätykseksi huomasin Kulman tarjoavan myös runsaasti salaatteja ja muuta ruokaa. Taidetaan siis seuraavalla kerralla Nooran kanssa sinne suunnata kun tavataan. Illalla käytiin kaupungilla ystäväporukan kanssa muutamilla.

Lauantaina suunnattiin Poikaystäväni kanssa ideaparkkiin josta hän osti kolmet uudet housut ja muutaman muun vaatteen ja itselleni mukaan tarttui alemyynnistä Helly Hansenin toppahousut

sekä aivan täydelliset korkea vyötäröiset farkut. Edelliset kun harmikseni repesivät haaroista viikko sitten. Ne olivat Gina tricotista ja olivat ihan hyvät mutta nämä uudet on Sunny'sistä ja aivan täydelliset. Taidan vielä toisetkin sieltä hakea varastoon tänä vuonna. Poikaystäväni mielestä nämä ovat huijausta ja niinhän ne ovatkin mutta täytyyhän sitä olla joku huijaus ennen kun saa taas vatsan litteämmäksi. Ja minusta nämä näyttääkin paremmalta kuin matala vyötäröiset farkut joista alushousut tai pahimmassa tapauksessa remonttimiehen hymy näkyy kun istuskelee jossain ja ei ole tarkkana paidan helman kanssa. 

Eilen oltiin käymässä Poikaystäväni serkun rippijuhlissa ja takaisin tullessa hän päätti napata minusta yllätyskuvan. Siksi ilme "hieman" hölmistynyt. Mutta tulipahan hyvä kuva mekosta. Ompelin Gina Tricotin mekkoon (jota käytin kerran valmistujaisten jatkoilla ja totesin helman liian lyhyeksi) päälle pitsiverhon jonka löysin isomummoni vintiltä. Kasvokuvassa tulikin hienosti taas hiuksiin tulen värit.

Tälläistä tällä kertaa ja käykää katsomassa reseptit uudelta sivulta ja vastatkaa ekassa kirjoituksessa oleviin kysymyksiin arvostelu-osiosta.